Saavutettavuustyökalut

KAIKKI ESITYKSEMME ON PERUTTU 31.12.2020 ASTI. Syynä peruutuksiin ovat 18.12. saakka jatkuvien yleisötilaisuuksien rajoitusten aiheuttamat muutokset sekä epävarmuus epidemiatilanteen kehitykseen liittyen. Olemme yhteydessä lipun varanneisiin ja ostaneisiin asiakkaisiimme. Asiakaspalvelumme palvelee puhelimitse numerossa (09) 394 022.
Helsingin Kaupunginteatteri

Yhdessä aaltoihin

Nuori merenneito Ariel rakastuu ensi näkemältä prinssi Erikiin ja tekee kaikkensa rakkautensa tähden. Sonja Pajunojan ja Martti Mannisen rakkaus roihuaa myös näyttämön ulkopuolella.

Sonja Pajunoja ja Martti Manninen ovat tottuneet työskentelemään yhdessä. He tapasivat seitsemän vuotta sitten, kun heidät oli kiinnitetty Tampereen Teatterin Les Misérables­ -musikaaliin. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

”Ei siinä enää sitten ollut kahta sanaa”, Manninen naurahtaa.

Vaikka yhteisiä produktioita on takana useampia, on Pieni merenneito ensimmäinen, jossa tämä tosielämän pariskunta pääsee näyttämään tunteensa toisiaan kohtaan myös teatterin lavalla.

”Onhan se tosi jännittävää, kun lavalla ei ole oma itsensä vaan näyttelee roolia. Siinä tilanteessa on ihan eri luonteinen ihminen, joten kyllä se jännittää, näkyvätkö tunteet myös ulospäin”, Pajunoja pohtii.

”Tämä työ on jatkuvaa tasapainottelua ja sen hakemista, kuinka paljon antaa itsestään ja millä tavalla tekee eron roolihahmon ja oman itsensä välille”, Manninen jatkaa.

Yhdessä työskentelevä pariskunta on alusta asti joutunut miettimään, kuinka työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu. Kun yhdessä jaetaan sekä työpäivät että arkiset hetket kotona, on tärkeää voida keskustella asioista avoimesti.

”Joskus sitä haluaisi innostua jostakin henkilökohtaisesta asiasta töissä tai vastaavasti työasiasta kotona. Niissä hetkissä toinen voi sanoa lempeästi, että nyt on esimerkiksi pakko keskittyä tähän työasiaan, jutellaan kotona. Meillä on myös lupa sanoa, jos jostakin asiasta ei jaksa keskustella juuri sillä hetkellä”, Pajunoja sanoo.

”Toisaalta olemme kumpikin oppineet, että aina ei voi heittäytyä vapaalle, kun tulee kotiin. Joskus on työasioita, joita on pakko hoitaa. Siinäkin auttaa, että voimme ratkoa asioita yhdessä – ja vielä innostavassa hengessä”, Manninen täydentää.

Pieni merenneito on lumonnut teatterikatsojia viime syksystä lähtien, ja vielä tämän kauden ajan näyttelijät saavat mahdollisuuden esitellä erityistaitojaan meren valtakunnassa. Pajunoja kehuu Mannisen hyppyvoimaa, jota katsojat ovat päässeet ihailemaan myös Humisevassa harjussa, ja katsojan silmiin helpolta näyttävä lentäminenkin – eli Arielin uiminen – on todellisuudessa vaativa erityistaito.

”Yleisön pitää lähteä kotiin ajatellen, että se oli helppoa. Sen illuusion luominen on osa ammattitaitoamme. On hirvittävän iso työ saada oma ääni taivuteltua niin, että se sopii eri rooleihin”, Manninen sanoo.

”Meillekin on sanottu näistä rooleista, että olemme kuin Ariel tai Erik. Lähtökohtaisesti olemme tosi erilaisia kuin se roolin hahmo. Se on itse asiassa paras kehu, jonka voi saada, sillä se tarkoittaa, että roolin on osannut viedä mahdollisimman kauas itsestä”, Pajunoja summaa.

Miltä yhdessä työskenteleminen tuntuu?

Martti: Tekisi mieli sanoa, että tosi helpolta, mutta jos se olisi hirveän helppoa, se ei välttämättä olisi mielekästä. Sonja on myös todella innostuva ihminen, ja sitä ei voi peräänkuuluttaa tarpeeksi. On hirveän helppo olla ironinen ja kyyninen, mutta vaatii aina heittäytymistä ja uhrautumista, että osaa olla innostunut ja ottaa vastaan myös toisen innostuneisuuden.

Sonja: Martin kanssa on älyttömän hyvä tehdä töitä. Se liittyy Martin positiiviseen, rempseään ja aktiiviseen perusluonteeseen. Yhdessä työskenteleminen erityisesti musikaalissa on hienoa, sillä saamme myös laulaa ja tanssia yhdessä, emme ainoastaan näytellä.

Mitä olet oppinut kumppaniltasi?

Martti: Sonja omaksuu koreografiat ja repliikit paljon nopeammin kuin minä. Olen oppinut Sonjan kautta erilaisia taitoja siihen liittyen mutta myös sietämään omaa hitauttani. Olen alkanut olla sallivampi itselleni.

Sonja: Martti on monilahjakkuus ja osaa käyttää hyviä ominaisuuksiaan soveltaen. Olen itse taipuvainen lokerointiin, mutta Martilta olen oppinut, että taitoja voi soveltaa ristiin ihan kaikessa.

Mitä kumppanisi haluaisi vielä urallaan saavuttaa?

Sonja: Martin tavoitteena on saada mahdollisimman paljon monipuolisia haasteita. Voi olla kyse mielettömästä musikaalin tenoriroolista tai pienen näyttämön draamaroolista, jossa pystyy todella näyttämään omat näyttelijäntaitonsa.

Martti: Sonja haluaisi päästä tekemään jonkin omalle persoonalleen täysin päinvastaisen draamaroolin tai musiikkiteat­teriesityksen, jossa pääsee soittamaan jotain instrumenttia samalla, kun ilmaisee itseään näyttelijäntyöllä. Meihin molempiin pätee myös se, että haluamme päästä esityksiin, joissa saa opetella jonkin uuden erityistaidon, kuten vaikka lentämisen Pienessä merenneidossa.

Mistä kumppaniasi ei vielä tunneta?

Martti: Sonja on sosiaalisessa mediassa tästä kyllä kertonutkin, mutta hän on järjettömän hyvä tekemään käsitöitä. Sonja neuloo ja virkkaa. Lisäksi Sonja tekee palapelejä pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti, sellaisia isoja ja vaikeita taidekuvia, joihin itse en pystyisi.

Sonja: Uskon että, suuri yleisö ei tiedä, kuinka hyvä Martti on tekemään jinglejä eli tunnussävelmiä. Hän tekee kotona jatkuvasti kaiken maailman pienoissävellyksiä arkisista asioista. Martti olisi aika kova säveltäjä ja sanoittaja.

Miten kumppanisi ilahduttaa sinua?

Sonja: Martti ostaa minulle kukkia, koska tietää, että rakastan kukkia. Martti ei ole kovin suuri kukkarakastaja, mutta hän näkee, kuinka paljon niiden ostaminen vaikuttaa minuun. Hän on maailman huomaavaisin ihminen, piristää kaikilla mahdollisilla tavoilla: tekee aamupalaa ja huomioi minut hirvittävän kauniisti joka päivä.

Martti: Me molemmat saatamme tuoda toisillemme kyselemättä esimerkiksi hieman eväitä töissä. Meillä on sellainen ylläribanaaniperinne, että maskiin saattaa yllärinä ilmestyä banaani. Sonjalla on myös tapana laittaa piristävä ääniviesti tai viesti, kun lähden jonnekin – vaikka ihan vain lenkille. Sonja tekee kaikkensa, että matka sinne ja siellä olo on Sonjan puolesta mahdollisimman mukava.

Onko kumppanissasi ja hänen roolihahmossaan jotain samaa?

Martti: Innostuvuus, positiivisuus, huikea lauluääni ja myös se päämäärätietoisuus, mikä Arielilla on. Sonja on ollut minun silmissäni koko ajan tietoinen siitä, mitä haluaa. Aina ei tapahdu niin kuin haluaisi, mutta lähtökohta on se, että Sonja on itselleen ja tavoitteilleen uskollinen.

Sonja: Martissa on paljon Erikiä. Martti on esimerkiksi todella herrasmies. Ja toisaalta Erikissä ja Martissa on vähän samoja piirteitä kuin Arielissakin: Martti on seikkailunhaluinen, rohkea ja innostuva.

Entä eroa?

Martti: Sonjassa on vielä enemmän harkitsevuutta ja hän ottaa muut paremmin huomioon kuin Disneyn Ariel. Sonja ei myöskään ole koskaan myöhässä. Ariel on myöhässä ensimmäisestä konsertista, ja Sonja ei ikinä olisi myöhässä.

Sonja: Erikillä on halu päästä jonnekin kauas pois täältä ja paeta realiteetteja, mutta sitä Martilla ei onneksi ole. Erik on myös naiivi, toisin kuin Martti. Voi olla innostuva, positiivinen ja unelmoiva ilman sellaisia naiiveja ajatuksia, että pitää elää niissä unelmissa eikä juuri tässä hetkessä.

Takana on erikoinen kevät. Mitä se opetti teille toisistanne ja parisuhteestanne?

Martti: Meillä oli koko ajan toisemme ja saimme jakaa yhdessä niin henkilökohtaiset tuntomme kuin työasiatkin. Kun oli pitkään pois töistä, huomasi todella, että hyvä ihminen on hyvä ihminen myös ilman ammatin luomaa painetta. Me olemme ammattilaisia mutta toisillemme ennen kaikkea ihan vain ihmisiä.

Sonja: Olemme kuuden vuoden ajan tehneet paljon töitä, ja vaikka olemme nähneet sekä töissä että kotona, olemme olleet todella kiireisiä. Kevään tilanteen vuoksi olimme yhdessä tavallistakin enemmän, ja oli ihana huomata, että Martin seurassa on hirveän hyvä olla. Opin häneltä ja hänestä uusia asioita ihan joka päivä. Vaikka olemme tutustuneet työn parissa, emme määrittele toisiamme ammatin kautta.

Teksti Maarit Krok 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

Pieni merenneito

Lumoava Disney-suurmusikaali
  • Suuri näyttämö
  • Ensi-ilta 29.8.2019
  • Noin 2 t 25 min, sis. väliajan
  • Suositusikä kouluikäisestä ylöspäin
  • Lastenlippu 31 - 44 €, Opiskelijalippu 34 - 44 € (ma-to), Eläkeläislippu 65 - 85 € (ma-to), Peruslippu 68 - 88 €