Arvio: Sydänmaa
KOKO SUOMEN NÄYTELMÄ
Kehotus kaikille kynnelle kykeneville: kipin kapin Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilaan katsomaan Sydänmaata. Kaukana pääkaupungista asuvat saavat toivottavasti tilaisuutensa myöhemmin, sillä tälle uutuusnäytelmälle toivoo koko sydämestään pitkää ikää ympäri Suomea.
Kolmikymppisen Ari-Pekka Lahden esikoisteksti sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan lakeuksille mutta puhuttelee koko kansakuntaa. Lahti kirjoittaa neljän sukupolven miehistä ja naisista ja venyttää aikajänteensä sisällissodasta vuosista uuden vuosituhannen optio-Suomeen. Isoisän isä on saarnaaja, isoisä kommunisti ja isä juoppo. Poika etsii turhaan itseään Helsingistä.
Mainonnan ja ohjelmalehtisen mukaan Sydänmaa näyttäytyy haudanvakavana draamana suomalaisuuden synkimmistä puolista. Pohjavire onkin sydäntäraastavan raaka, mutta huumori kukkii niin Lahden tekstissä kuin Heidi Räsäsen kekseliäässä ohjauksessa. Martti Suosalo, Heidi Herala ja muut tuntuvat viihtyvän paksua pohjalaismurretta vääntäessään.
Ainutlaatuisinta Sydänmaassa on sen tapa yhdistellä uutta ja vanhaa. Muodoltaan näytelmä on moderni ja kokeellinen, juuriltaan syvästi suomalainen. Omakohtaisuutta kaihtamaton kirjoittaja elää epämukavasti nykyajassa ja yrittää ymmärtää isiensä töitä.