Arthur Miller

Hinta

Poignant, moving, powerful

Small Stage – Eläintarhantie 5
Premiere 1.2.2018
Approx. 2 hrs 55 mins
19,50 € - 39 € (incl. service fee)

Note: No longer in repertoire!

Arthur Miller’s moving play asks what price we pay for the choices we make in life. Hinta is a timeless and deeply affecting family drama that also offers plenty of moments of laughter.

Brothers Victor and Walter meet again after many years to deal with their late father’s estate. Solomon, an elderly antiques dealer, has been called in to appraise the belongings in what will be his last major job.

Victor stayed behind to care for his father and gave up his dreams, while Walter went on to forge a successful career as a doctor. Victor’s wife Ester has grown bitter about their poverty and her husband’s lack of ambition. Now, as the brothers meet again after years apart, tensions are running high. And what remains of the family’s shared past – nothing but possessions?

The performance rights for the play are represented by Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy.

“This is about as close to a perfect theatrical experience as you can get – and what a cast!” Teatterikärpäsen puraisuja blog – 6.2.2018

“People will be fighting tooth and nail for tickets, because this is an exceptionally incisive and accomplished production – a significant portrait of our times. Hinta simply must be seen.” Kulttuurishokki blog – 8.2.2018

View the programme

Artistic team

Aleksi Milonoff
Finnish translation
Paavo Westerberg
Direction
Antti Mattila
Set and costume design
Kalle Ropponen
Lighting Design
Aleksi Saura
Sound Design
Tuula Kuittinen
Make-up and hair styling

Performers

Eero Aho (vier.)
Walter Franz
Santeri Kinnunen
Victor Franz
Esko Salminen
Gregory Solomon
Aino Seppo
Esther Franz

Seating chart

Zoom in

Stage

Small Stage

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki

More information and arrival instructions

Gallery

Neljä tummiin ja vaaleisiin vaatteisiin pukeutunutta aikuista seisoo vierekkäin yksinkertaista taustaa vasten. Kuva on mustavalkoinen, ja he kaikki katsovat suoraan kameraan vakavin ilmein.

Neljä tummiin vaatteisiin pukeutunutta aikuista istuu ja seisoo kuluneen pöydän ympärillä. Tunnelma on vakava; kuva on mustavalkoinen, mikä korostaa heidän ilmeitään ja yksinkertaista taustaa.

Mustavalkoinen muotokuva keski-ikäisestä miehestä, jolla on vaaleat hiukset ja lyhyt parta, tumma puku ja vakava ilme suoraan kameraan katsoen.

Mustavalkoinen muotokuva vanhemmasta miehestä, jolla on silmälasit ja viikset, takki paidan päällä, katselee suoraan kameraan neutraali ilme.

Pitkät tummat hiukset omaava nainen katsoo mietteliäästi kameraan, kädet kevyesti kasvojensa lähellä. Hänellä on yllään mukava, väljä villapaita. Kuva on mustavalkoinen, mikä luo rauhallisen, sisäänpäin kääntyneen tunnelman.

Mustavalkoinen muotokuva vanhemmasta miehestä, jolla on parta ja viikset ja joka katsoo hieman ylöspäin. Hänellä on liukuhiukset, ja hänellä on yllään tumma takki tumman paidan päällä, neutraali tausta.

Sinivalkoiseen mekkoon pukeutunut nainen tekee eleitä puhuessaan poliisin univormuun pukeutuneelle miehelle, joka näyttää huolestuneelta ja raapii päätään. He ovat kirkkaasti valaistulla näyttämöllä, jonka taustalla on rekvisiittaa ja huonekaluja.

Siniseen mekkoon pukeutunut nainen ja poliisin univormuun pukeutunut mies kohtaavat toisensa huoneessa, joka on täynnä tummia huonekaluja. Useita tuoleja on pinottu epävarmasti etualalla olevan nahkasohvan päälle. Lavastus vaikuttaa teatterimaiselta.

Ruskeaan takkiin pukeutunut vanhempi mies seisoo huoneessa suuren kasan pinottuja tuoleja ja huonekaluja vieressä ja tarkastelee järjestelyjä. Etualalla on nahkasohva ja tuoli.

Siniseen paitaan pukeutunut mies ja siniseen mekkoon pukeutunut nainen istuvat yhdessä tuolilla kirkkaasti valaistussa huoneessa. Nainen istuu käsinojalla käsi miehen jalalla, molemmat katsovat neutraalilla ilmeellä eteenpäin.

Ruskeaan pukuun pukeutunut harmaahiuksinen ja parrakas vanhempi mies soittaa sisätiloissa suurta puuharppua ja keskittyy keskittyneesti soittimen jousiin.

Kaksi miestä hämärässä huoneessa, toinen vaaleansinisessä paidassa nojaamassa tuolin ja pöydän yli, ja toinen, vanhempi mies ruskeassa takissa, seisoi ja puhui hänelle. Taustalla on useita tuoleja ja piano.

Ruskeatakkinen vanhempi mies istuu ja elehtii puhuessaan, kun vaaleansiniseen univormuun pukeutunut mies seisoo hänen takanaan tuoliin nojaten. He ovat näyttämöllä, jossa on hajallaan olevia tuoleja ja hämärä valaistus.

Ruskeatakkinen vanhempi mies seisoo mustan nahkasohvan ja pinotun mustan tuolin vieressä ja katsoo sivulle hämärässä huoneessa.

Kaksi miestä istuu erillään hämärästi valaistulla näyttämöllä; toinen istuu sinisessä paidassa ja tummissa housuissa vakavana edessä ja toinen pukumies istuu kauempana varjossa, ja molempia ympäröivät tyhjät tuolit.

Lavastuksessa on kolme miestä: yksi poliisin univormuun pukeutunut mies seisoo vasemmalla, vanhempi mies istuu nojatuolissa matkalaukku kädessään, ja kolmas rusketustakkinen mies seisoo oikealla, katsoo alaspäin ja hymyilee.

Neljä ihmistä kirkkaassa, modernissa lavastuksessa; kolme miestä seisoo ja hymyilee, kun tummaan takkiin ja korkokenkiin pukeutunut nainen kävelee heidän ohitseen pitäen käsissään muovikassia ja vaatekappaletta. Taustalla on hajallaan tuoleja ja erilaisia esineitä.

Neljä näyttelijää istuu näyttämöllä teatterin lavasteissa, etualalla hymyilevä sinipukuinen nainen ja hänen takanaan istuvat kolme miestä, joista kaksi keskustelee ja yksi katsoo muualle, hyvin valaistussa dramaattisessa kohtauksessa.

Siniseen mekkoon pukeutunut nainen seisoo kirkkaasti valaistussa huoneessa pinottujen tuolien ja pöytien sekamelskassa ja katsoo käsilaukkuaan. Varjot ja heijastukset luovat monimutkaisen, sekavan kohtauksen.

Ruskeatakkinen mies syöksyy kepin kanssa kohti toista sinipaitoista miestä, ja sinipukuinen nainen seisoo heidän takanaan huolestuneen näköisenä. Kohtaus tapahtuu dramaattisessa, modernin näköisessä huoneessa.

Ruskehtavaan takkiin pukeutunut mies seisoo näyttämön keskellä miekka kädessään, kun taas kaksi ihmistä istuu hämärässä taustalla pinottujen tuolien ja erilaisten huonekalujen välissä. Näyttää siltä, että kyseessä on dramaattinen teatteriesitys.

Vaaleansiniseen poliisin univormuun pukeutunut mies seisoo hämärästi valaistun huoneen etualalla. Hänen takanaan on mies matkalaukun kanssa kasvot poispäin, ja siniseen mekkoon pukeutunut nainen istuu mustalla sohvalla katsoen eteenpäin.

Kaksi miestä seisoo vastakkain tuoleja ja huonekaluja täynnä olevalla näyttämöllä. Toinen mies, jolla on sininen paita, osoittaa kädellään toista, ruskehtavaan takkiin pukeutunutta miestä kohti. Heidän takanaan olevalle seinälle heitetään dramaattisia varjoja.

Lavalla esiintyy kaksi miestä; toinen vaaleansiniseen univormuun pukeutuneista kävelee eteenpäin vakavalla ilmeellä, kun taas toinen ruskehtavaan takkiin ja ruutuhousuihin pukeutunut mies seisoo hänen takanaan ja näyttää puhuvan tai laulavan. Varjot ja dramaattinen valaistus ovat läsnä.

Pitkätakkinen iäkäs mies istuu tuolilla valonheittimen alla hämärästi valaistulla näyttämöllä pitäen päätään toisessa kädessään, ja hänen ympärillään on dramaattisia varjoja ja näyttämötarvikkeita.

Turkoosiin mekkoon pukeutunut nainen istuu mustalla sohvalla ja pitää kädessään jotakin. Hänen takanaan on harppu ja kaatunut tuoli. Nainen vaikuttaa mietteliäältä, jalat ristissä ja hiukset ylös kiinnitettynä.

Vaaleansiniseen paitaan pukeutunut mies istuu taaksepäin nojautuneena, kun taas tiilenpunaiseen mekkoon pukeutunut nainen kurottautuu häntä kohti, ja kumpikin heittää dramaattisia varjoja heidän takanaan olevalle seinälle. Kohtaus vaikuttaa jännittyneeltä ja teatraaliselta.

Mies keskittyy korjaamaan tai tutkimaan elektroniikkalaitteita, kun taas taustalla oleva nainen katsoo häntä hieman epätarkasti hyvin valaistussa sisätilassa.

Vanhempi mies, jolla on harmaat hiukset ja parta, ruskea takki, valkoinen paita ja solmio, seisoo sisätiloissa tummien metallitankojen tai -rakenteiden ympäröimänä ja katsoo vakavana eteenpäin.

Vanhempi mies, jolla on sotkuinen tukka ja epäsiisti takki, seisoo sisällä ja näyttää huolestuneelta. Häntä ympäröi taustalla tumma kasa pinottuja tuoleja.

Vanhempi mies, jolla on harmaat hiukset ja parta, istuu ja osoittaa sormellaan eteenpäin intensiivinen ilme, kun etualalla oleva epäselvä henkilö kuuntelee häntä. Kohtaus vaikuttaa dramaattiselta ja vakavalta.

Vaaleat hiukset ja leikattu partainen mies, jolla on ruskehtava takki valkoisen paidan päällä, katsoo keskustelevaa naista. Taustalla on hämärästi valaistu, hämäriä hahmoja ja esineitä.

Vaaleansiniseen univormuun pukeutunut mies istuu tuolilla ja nostaa kätensä ylös ikään kuin puhuakseen tai elehtiäkseen. Hänen takanaan seisova nainen painaa kätensä miehen olkapäälle, molemmat näyttävät vakavilta. Etualalla on epäselvästi toinen henkilö.

Tiilenpunaiseen mekkoon pukeutunut nainen nojaa eteenpäin nahkasohvan päälle, elehtii käsillään ja ilmaisee voimakkaita tunteita, mahdollisesti esiintyessään teatterikohtauksessa.

Vaaleaihoinen mies, jolla on lyhyet, taaksepäin leikattu tukka, seisoo seinän edessä ja heittää selkeän varjon. Hänellä on yllään valkoinen poolopusero ja ruskea takki, ja hänen ilmeensä vaikuttaa mietteliäältä.

Vaaleahiuksinen mies, jolla on ruskehtava takki ja valkoinen poolokaulus, seisoo osittain varjossa seinään nojautuneena, ja hänen kasvoillaan on vakava tai mietteliäs ilme.

Mies, jolla on ruskehtava takki ja valkoinen poolopusero, seisoo osittain varjossa ja katsoo alaspäin vakavalla ilmeellä. Auringonvalo heittää dramaattista valoa ja varjoja hänen takanaan olevalle seinälle.

Vanhempi mies, jolla on harmaat hiukset ja parta, hymyilee ja nauraa, yllään kauluspaita, solmio ja takki. Lämmin valo korostaa hänen kasvojaan, kun taas tausta pysyy tummana.

Sinivalkoiseen mekkoon pukeutunut nainen kävelee poispäin poliisin univormuun pukeutuneesta miehestä, joka kurottautuu häntä kohti. He ovat huoneessa, joka on täynnä pinottuja tuoleja ja dramaattista valaistusta, mikä viittaa jännittyneeseen kohtaukseen.

Reviews

Eeva, 1.3.2018

Review

Outi Rastas

Two brothers meet at the family’s estate. Victor has stayed behind to take care of his old father, Walter has left at a young age and has had an extensive career as a doctor.

Seura, 8.2.2018

Review

Ulla Janhonen

Now we are facing tough basic questions. What kind of choices does a person make in their life? What if you have made sacrifices that turn out to be empty? And at the same time, you realize that sacrifices have ruined your life. Arthur Miller’s text speaks to you, as does the performance, which holds you tightly in its grip for almost three hours. The acting quartet (Santeri Kinnunen, Esko Salminen, Eero Aho and Aino Seppo) shines. However, the brightest is Kinnunen. At its best, theatre is just like that. It shakes you up and stays in your mind for a long time.

Etelä-Suomen Sanomat, 3.2.2018

Review

Anu Puska

The actors have all their senses open in the family drama at the Helsinki City Theatre.

Teatterikärpäsen puraisuja -blogi, 6.2.2018

Review

Tarja Kilpeläinen

All that remains of the life lived is a miscellaneous pile of different furniture. Dozens of chairs, a massive cabinet, tables, chests of drawers, a harp. In the middle of it all, a fifty-year-old police officer Victor Franz (Santeri Kinnunen) with his wife Esther (Aino Seppo). Enough time has passed since my father’s death, now we could finally let go of the past once and for all and make good money with my father’s estate. To start one’s own life from scratch, as it were, on a more financially stable basis. Victor also has a brother, a successful doctor Walter (Eero Aho), about whom nothing has been heard for years and probably never will. There has been no response to contact requests, so we have to act alone.

Elämä on ihanaa -blogi, 18.2.2018

Review

Virpi Yli-Villamo

How can a play that premiered half a century ago still be a topical and touching performance? These are the thoughts that came to my mind when I walked towards the railway station after Friday’s almost three-hour play. I went to see The Price, performed by the Helsinki City Theatre, which is based on Arthur Miller’s The Price (1968). Miller has certainly been a genius. The play is great.

Kulttuurishokki, 8.2.2018

Review

Jesse Raatikainen

It is hard to believe that Pulitzer Prize winner Arthur Miller’s (1915-2005) play The Price (1968) is Paavo Westerberg’s debut production at the Helsinki City Theatre. The late hour is strange, considering that Westerberg has been in the caste of Finland’s top theatre makers for a long time.

Demokraatti.fi, 6.2.2018

Review

Rolf Bamberg

Already when I settle down on the small side of the City Theatre, my attention is drawn to the stage image. Not only because there is a lot of junk on the stage, but also because of the shape and positioning of the stage in relation to the stands: déjà vu! In director Paavo Westerberg’s previous work, the play “The Next 500 Years”, which was performed at the Espoo City Theatre in the autumn, the stage was in the same position. As if pushing with one corner into the middle of the stands. Now dividing, but also bringing the characters on stage closer together.

Kulttuuriarviot.fi, 5.2.2018

Review

Päivi Arvonen

Arthur Miller’s 50-year-old play The Price is startlingly topical. The play delves into the basic questions of life; the need to be loved and appreciated. The Price, which opened the spring season on the small stage of the Helsinki City Theatre, is an intense drama that challenges the viewer to reflect on, or at least reflect, on their own life choices and the values behind them.

Comments

Kiitos esityksestä! Olipa upeita näyttelijöitä lavalla ja tarina oli sekä tärkeä että paikoin huvittava. Arvostan kovasti ja toivon näyttelijöille kaikkea parasta.

Esitys oli kerrassaan loistava. Näyttelijä suoritukset kaikin puolin erinomaisia. On hienoa huomata, kuinka saavuttuaan lavalle Esko Salminen ottaa niin yleisön kuin näyttämön haltuun karismallaan. Millerin ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia. Paavo Westerbergin ohjaus avarakatseinen ja ajankohtainen.

Terveisin
Tomppa

Tämä oli parasta teatteria mitä olen nähnyt - olen nähnyt aika paljon. Millerin käsikirjoitushan on loistava, mutta sen toteuttaminen vaatii paljon näyttelijöiltä. Nyt oli kuhunkin rooliin löydetty ja valittu taitavat ja sopivat tekijät. Jokainen hahmo oli loppuun asti uskottava. Lavastusratkaisu valaistuksineen tuki erinomaisesti tapahtumia. Jään odottelemaan Kauppamatkustajan kuolemaa, joka jostain syystä on vielä näkemättä. Tulisiko HKT:iin?

Ei haitannut pitkähkö junamatka, marraskuun pimeys ja kylmä viima, kun sai istua viihtyisässä katsomossa ja nauttia taitavien näyttelijöiden työskentelystä. Näytelmä oli pitkä, mutta aika ei tullut pitkäksi ajoittain kiivastakin dialogia seuratessa. Mistä näyttelijät, erityisesti Esko Salminen, saavat lavakarismansa? En tiedä, mutta nautin joka hetkestä kun hän oli näyttämöllä. Toki kaikki kolme muutakin näyttelijää olivat todellisia ammattilaisia. Näytelmän aihekin on oikeastaan ikuinen: miksi emme osaa elää, olemme tyytymättömiä, syyttelemme toisia, usein perheenjäseniä? Ahdistavaa, mutta totta. Toisinkin voisi olla. Kiitos tekijöille, kyllä tälläisten esitysten takia kannattaa teatteriin tulla! Riitta

Kiitos tämän illan esityksestä. Innostuin pitkästä aikaa teatterista (monen pettymyksen jälkeen). Hieno ja mitä ajankohtaisin näytelmä, joka onnekseen sai vertaisensa toteutuksen. Klassikoissa on voimaa! Lämmin kiitos ohjaajalle, näyttelijöille ja muille tekijöille!

Kiitos hienosta teatteri-illasta. Nautimme suunnattomasti. On upeaa kokea, kuinka hienot, taitavat näyttelijät tulkitsevat vanhaa näytelmää, jonka viesti on mitä ajankohtaisin.

Näytelmä, joka panee pohtimaan elämää vielä jälkikäteenkin. Hyvät näyttelijäsuoritukset, erityiskiitokset Esko Salmiselle.

Nautin joka sekunnista. Surullista kyllä niin tuttua asiaa. Kunpa me oppisimme ajoissa puhumaan keskenämme, ettei tarvitsisi sitten liian myöhään yrittää paikata suhteita perheessä. Mielestäni teatteriesityksen hyvyyden mitta on se, että se saa ajattelemaan. Tätä esitystä ajattelen nyt ja varmasti moneen kertaan myöhemminkin. Kiitos

Nykyäänkin tehdään paljon hienoa teatteria, mutta myös melskeistä sälää, eli vanhaa kunnon Arthur Milleriä ja pureutumista asian äärelle oli "terveellistä" seurata. Intensiivinen ilta.

Olin sitten elämäni parhaassa teatteriesityksessä. Oli runsaasti yhtymäkohtia omaan elettyyn elämään.

KIITOS!
Tällä kertaa lavalla ei ollut näyttelijöitä vaan oikeita ihmisiä - juuri sellaisia kuin me olemme. Olen huono käyttämään ylisanoja, mutta sanonpa kuitenkin, että nyt ne olisivat paikallaan!

Näytelmän alkua oli puuduttava, mutta kun pääsi vauhtiin oli joka tavalla mielenkiintoinen ja koskettava kokemus. Eskoa lähinnä tulin katsomaan, enkä pettynyt.

Kaikki näyttelijät tekevät hienoa duunia kautta linjan, mutta mielestäni näytelmä heräsi eloon vasta, kun Eero Ahon näyttelemä veikka tuli lavalle. Minua häiritsi varsinkin ensimmäisellä puoliskolla, että näytelmä toisti hieman liikaa asioita, joten näytelmä polki paikallaan joissain kohdissa. Muuten ihan hieno kolmetuntinen.

T: Aatu Toivonen

Yllä on jo paljon sanottu. Eilen näin ja koin tämän valtavan, sydänjuuria ravistavan esityksen, ja kysymyksiä herää yhä lisää. Jääkö toinen veljeksistä lopullisesti katkeruutensa vangiksi, koska ei kykene ottamaan omaa vastuutaan uhrautumisvalinnastaan ja suremaan sitä? Kirurgi-veli oli saanut silmänsä auki ja ymmärtänyt todellisuuden, jossa perhe oli elänyt. Hän oli itseään ja identiteettiään etsiessään ottanut vastuun valinnoistaan ja kirkastunut syvässä surutyössään, jonka kyyneleet virtasivat edelleenkin, kun ei saanut vastakaikua katkeruuteensa sulkeutuvalta veljeltään. Mutta toisaalta: miten katkera veli olisi kyennyt jatkamaan elämäänsä, jos hän olisi tunnusranut valinneensa väärin ja koko elämön tuhlautuneen turhaan uhrautumiseen? Ja vielä: miksi Salomon nauroi, ja itki? Itselläni on kolme aikuista lasta ja aion nyt kehottaa heitä jakamaan perhemuistojaan toistensa kanssa keskustellen. Siten voi ajoissa syntyä todempi kolmelta taholta valotettu tulkinta kaikesta siitä, mitä oli. Jos kukin linnoittautuu ja sulkeutuu yksin omaan tulkintaansa kaikesta, erehtymisen vaara on suuri.

Täydellinen:Paremmin en voisi tätä esitystä kuvata.Lavastus,valaistus,hieno äänisuunnittelu,upea kvartetti näyttelijöinä,kirsikkana kakun päällä Esko Salmisen kauppias Solomon.Todella hienoa draamaa näyttämöllä.Kiitos.

Olihan se hyvä!.. näyttelijät loistavia ja tarina lavastuksineen niin aidon tuntuinen

Hieno esitys. Erityisesti kehun Esko Salmisen suoritusta, mutta Eero Ahokin teki vaikutuksen. Suosittelen.

Roolitus on täydellinen. Loistava. Uskomaton.
Olen edelleen täysin mykistynyt Esko Salmisen karismasta ja siitä läsnäolosta joka vangitsee vaikka hänellä ei kohtauksessa repliikkiä olisikaan. Haaveeni täyttyi kun näin tämän taiteen suurmiehen lavalla.
Kaiken kaikkiaan vaikuttava esitys!
- Eija

Eero Aho; loistava roolisuoritus!
Nautimme esityksestä valtavasti.

Ei tarvita muuta kuin vahva, ajatuksia herättävä teksti jota tulkitsevat Suomen parhaat näyttelijät jotka luottavat omaan osaamiseensa täysin. Ei tarvita kommervenkkejä, meuhkaamista, ei mitään modernisointia. Tätä on teatteri parhaimmillaa. Tätä on "HInta"

Hieno esitys, kannattaa nähdä kaksikin kertaa. Mahtavaa nähdä Santeri Kinnunen muussa kuin höpsön koomikon roolissa!

Lämmin kiitos kaikille tekijöille, myös lavastajalle!

Näin Hinta-näytelmän lauantaina 28.4.18. Esitys oli huikea. Vain 4 näyttelijää veti näytelmän hienosti. Miten voi muistaa kaikki vuorosanat? Ilmeet kertoivat myös paljon. Näytelmä oli mielenkiintoinen ja juonen käänteet pitivät mielenkiinnon yllä koko ajan. Näytelijät olivat ammattitaitoisia. Olin hyvin tyytyväinen esitykseen. Oli mielenkiintoista nähdä myös Esko Salminen livenä. Olen aina ihaillut hänen työtään. Myös 3 sisartani pitivät esityksestä. Kiitos paljon.

Luottamus, rehellisyys ja lähimmisrakkaus ovat asioita, joihin hyvät perhesuhteet rakentuvat, niitä ei saa takaisin, jos ne menettää, mistään hinnasta - Kannattaa pitää mielessä! Upeaa nähdä kunnon teatteria, on huikeaa näyttelijätyötä! Kannatti tulla Lahdesta saakka

Matkustimme yli viisisataa kilometriä esitystä katsomaan. Odotimme paljon , mutta saimme moninverroin enemmän. Näytelmä puhutteli ja puhuttaa edelleen. Hienoa, että on aitoa huipputaitavaa teatteria.

Ilta teatterissa esityksenä Hinta, tämä oli jotakin niin voimakasta, taitavaa, lumoavaa. Nyt ei ylistyssanat riitä tämä oli esitys jossa kaikki toimi, näyttelijöinä todellinen dream team. Teksti edelleen tuoretta ja jopa riipaisevaa. Ohjaus toimi. Teitte esitykestä sellaisen joka sai katsojan lumoutumaan täydellisesti. Kiitos kaikille tekijöille tästä unohtumattomasta elämyksestä jonka meille katsojille tarjositte. Kevään ehdottomasti paras esitys!!
Hannele

Hinta oli hintansa arvoinen! Santeri Kinnunen lumosi minut. Kuinka hän olikaan ilmiselvä cop. Nautittavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Mikä repliikkien suvereeni ulosanti. Hän on huippu.

Nautinnollista teatteria! Hyvää asiaa, hauskasti, hienot näyttelijät!
Eeva S.

Tätä tunnetta tästä esityksestä ei voi sanoin kuvailla.Kaikki teidän teatterin näytelmät olen n.15v. aikana kokenut, mutta tämä oli huippu! Suurkiitos!❤

Kun on kunnon käsis ja Suomen parhaat näyttelijät, voiko mUuta odottaa kuin toiveet täyttävää teatterinäytäntöä! Kiitos!

Ammattilaiset taas asialla - upea esitys!

Me tulimme katsomaan Eskoa livenä , koska lahtelaisena näin ei ole käynyt. Kyllä kannatti. Tottakai toisetkin näyttelijät olivat huimia.

Hyvää teatteria, erinomainen teksti, erinomaiset näyttelijät. Lisää tätä!

Hieno, tosi, koskettava ja hauskan riipaiseva teatterikokemus. Seitsemän kulttuuriveljestä kiittää koko tekijäryhmää.

Oli pitkästä aikaa kunnon teatteria. Kaikki palaset kohdallaan Kalle Ropposen valoja myöten, hienot varjot.

Näytelmä joka on kestänyt aikaa ja kaikki oli täydellistä, 3 tuntia hujahti hetkessä. Edellinen samaa tasoa oli Elokuu ja Vanja eno...

Pidin esityksestä. Miten hyvin 60-luvulla kirjoitettu teksti sopiikaan nykyhetkeen. Näyttelijöistä nautin eniten Esko Salmisen ja Eero Ahon suorituksista. Koska istuin eturivissä äärioikealla, en tiedä jäikö joitain finessejä kokematta - mitä kaikkea paljastuukaan perhesuhteista kun niitä vähän ryhdytään kaivelemaan, vanhat traumat lataavat toistensa päälle uskomattomia väärinymmärryksiä. Ja useimmiten syyllisiä sisarusten välisin väärinymmärryksiin ovat vanhemmat, joiden oma itsekkyys ajaa lapsenrakkauden yli. Vanhemmat ovat olemassa lapsia varten vaikka joskus tuntuukin asia olevan päinvastoin. Entäpä sitten avioliittoon ladatut odotukset? Harva jaksaa olla raatorehellinen !

Kiitos kaikille näyttelijöille esityksestä. Nautin kovasti. 👍😀

Vaikuttavaa ja vetoavaa, dialogi ja roolihahmot eläviä ja todellisia. Edellinen vastaava kokemus Kansallisen Pitkän päivän matka yöhön, siinäkin mukana Esko ja Eero. Kiitos kaikille, jäitte ajatuksiini. HH46

Todella mahtava esitys. Tulen suosittelemaan jokaiselle teatterista vähänkin kiinnostuneelle.

Vaikuttava. Moniulotteinen. Viihdyttävä. Syvällinen.