Arne Lygre

Ilon aika

When Lives Intersect

Small Stage – Eläintarhantie 5
Premiere 5.9.2024
Approx. 2 hrs 45 mins, incl. interval
The performance features intense flashing lights.
This performance is intended for adults. We do not recommend it for children under 12.
student ticket 20,50 € (Mon–Thu), pensioner ticket 38 € (Mon–Thu), standard ticket 41 €

Note: No longer in repertoire!

Ilon aika explores contemporary relationships – romantic love, the bonds between siblings, the challenges of parenthood and friendship. It tells the story of mothers, daughters, brothers, neighbours, acquaintances and strangers whose lives intersect today.

A mother and her adult daughter meet after a long time apart and wait for Aksle, the family’s son and brother, to join them.

When Aksle finally arrives, he has news. He has decided to leave his entire life behind – his partner, his home city, his parents and his sister. He has decided to disappear. He has packed his belongings and will soon drive away.

After Aksle leaves, his mother sets out to meet his partner, hoping to better understand her son’s decision. She ends up at a party and meets a group of strangers – and the answers she receives ultimately surprise everyone.

Having played to packed houses in Norway, Sweden and France, Ilon aika is a playful, hopeful and original portrait of life choices and the desire to connect with others.

The production’s music is composed and performed live by artist Islaja.

Performance rights are represented by Agency North.

Ilon aika is part of Maailma näyttämölle, an initiative launched and funded by the Finnish Cultural Foundation to support the translation of plays into Finnish and their production in Finnish theatres.

View the programme

Artistic team

Tatu Hämäläinen
Direction
Maria Saivosalmi ja Tatu Hämäläinen
Choreography and movement
Ari-Pekka Lahti
Finnish translation and dramaturgy
Chrisander Brun
Set, Costume and Lighting Design
Eero Niemi
Sound Design
Jutta Kainulainen
Make-up design

Performers

Musicians

Islaja
Composition and musician

Seating chart

Zoom in

Stage

Small Stage

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki

More information and arrival instructions

Gallery

Kaksi lyhythiuksista naista, toinen vanhempi ja toinen nuorempi, seisovat tiiviisti yhdessä mustaa taustaa vasten. Pystysuora peili jakaa heidän kasvonsa ja sulauttaa heidän heijastuksensa ja piirteensä yhdeksi tunteikkaaksi kuvaksi.

Henkilö, jolla on lyhyet, vaaleanruskeat hiukset, katsoo vakavasti peilikuvaansa peilistä, mikä luo illuusion kahdesta vastakkain olevasta ihmisestä pimeässä, dramaattisessa ympäristössä.

Lähikuva kahdesta lyhythiuksisesta ihmisestä: toisella on vaaleat vaaleat hiukset ja otsatukka, toisella ruskeat hiukset. Heidän kasvonsa ovat painautuneet yhteen, osittain sumeat, mikä viittaa läheisyyteen ja emotionaaliseen syvyyteen.

Henkilö laulaa intohimoisesti suu auki eloisan sinisen ja vihreän valaistuksen keskellä, muiden ympäröimänä, mikä viittaa vilkkaaseen, energiseen ilmapiiriin, kuten konserttiin tai juhliin.

Valkohiuksinen henkilö kyykistyy suurelle, kirkkaan vaaleanpunaisella kankaalla päällystetylle pinnalle ja katselee pientä laitetta, jonka kaapelit makaavat lähellä kankaan päällä.

Platinanvaaleat hiukset omaava henkilö kyykistelee lattialla, jota peittää rypistynyt, kirkkaan magentanpunainen kangas, joka sopii yhteen verhojen taustan kanssa. Mikrofoni ja johto makaavat kankaan päällä lähellä.

Vaalea vaaleatukkainen henkilö seisoo dramaattisten, syvän vaaleanpunaisten verhojen edessä, joita osittain valaisee läpi virtaava auringonvalo, joka luo kankaaseen rohkeita varjoja ja kohokohtia.

Henkilö, jolla on hartioiden pituiset vaaleat hiukset, seisoo violettien verhojen edessä, joita valaisee sininen neonvalo. Hänellä on yllään musta takki ja valkoinen paita, kädet taskuissa, katse hieman sivulle.

Henkilö, jolla on pitkät vaaleat hiukset, kuvioitu paita, mustat housut ja valkoiset lenkkarit, näyttää leijuvan ilmassa vaaleanpunaisella valaistulla taustalla, silmät kiinni ja toinen käsi lähellä kasvoja.

Purppuranpunainen kangas on verhottu useiden lattialla olevien kumpumaisten muotojen päälle, ja taustalla on vaakasuora kaistale kirkasta valkoista valoa ja sumua, mikä luo surrealistisen ja salaperäisen tunnelman.

Henkilö, jolla on lyhyt valkoinen peruukki ja sävytetyt silmälasit, seisoo kirkkaan vaakasuoran valon alla sinisessä valaistussa, tunnelmallisessa ympäristössä, ja hänellä on tumma takki vaalean paidan päällä.

Kolme valkotukkaista hahmoa seisoo ja kävelee vaaleanpunaisella kankaalla päällystetyllä lattialla, ja heidän takanaan roikkuu suuria vaaleanpunaisia verhoja. Yksi hahmo on suurimmaksi osaksi kankaan peitossa, mikä luo salaperäisen tunnelman.

Lavalla esiintyy kaksi pitkät vaaleatukkaista ihmistä; toinen seisoo mikrofonin ääressä ja laulaa intensiivisesti, kun taas toinen heiluttaa vaatteita dramaattisessa liikkeessä violetisti valaistua taustaa vasten.

Lyhyet vaaleat hiukset omaava henkilö, jolla on kuvioitu paita päällään, seisoo sumuisessa, sumuisessa valossa ja katsoo hieman sivulle huolestuneena.

Kolme vaaleatukkaista ihmistä, joilla on samanlaiset tummat kuvioidut asusteet, seisovat tiiviisti syleillen, kamerasta poispäin valkoista, sumuista taustaa vasten. Yksi henkilö katsoo sivulle, kaksi muuta pidellen.

Kaksi valkoisiin tankkitoppeihin pukeutunutta ihmistä seisoo lähekkäin valkoista taustaa vasten. Toinen henkilö painaa päänsä toisen rinnalle, kun toinen katsoo eteenpäin. Heidän yläpuolellaan näkyy näyttämövalaistuslaitteita.

Mies ja nainen seisovat vastakkain hämärässä ympäristössä. Mies näyttää vakavalta, ja hänellä on yllään ruutupaita valkoisen paidan päällä, kun taas nainen näkyy takaapäin ja hänellä on vaaleat hiukset.

Lakkipäinen henkilö hahmottuu eloisan punaista taustaa vasten, hän käyttää elektronisia musiikkilaitteita ja laulaa tai puhuu mikrofoniin.

Kaksi ihmistä esiintyy lavalla voimakkaassa punaisessa valaistuksessa; toinen seisoo taustalla katsoen ylöspäin, kun taas toinen seisoo etualalla mikrofoni kädessään ja näyttää laulavan tai puhuvan intohimoisesti.

Kaksi ihmistä seisoo lavalla voimakkaan punaisen valon valaisemana; toinen katsoo eteenpäin ja soittaa puhallinsoitinta, kun taas toinen kävelee taustalla. Lattialle on levitetty kangasta.

Kaksi ihmistä seisoo punaisen valon ja sumun täyttämässä huoneessa, toinen etualalla pitelemässä mailoja pienen lyömäsoittimen vieressä ja toinen hahmo hämärtyneenä taustalla metallirakenteen vieressä.

Hämärästi valaistussa näyttämökuvassa yksi henkilö istuu yksin vasemmalla, pää alaspäin, kun taas kolme muuta makaa tai istuu oikealla värikkäiden ilmapallojen joukon kanssa valkoisella taustalla. Tunnelma vaikuttaa synkältä ja pohdiskelevalta.

Vaalea peruukki istuu yksin lavalla ja katsoo mietteliäästi alaspäin, sinisen valaistuksen valaisemana, taustan ollessa tavallinen.

Kolme lyhyen vaaleatukkaista henkilöä, joilla on tummat takit ja mustat housut, seisovat valkoisen seinän edessä lavalla, jossa on punainen tausta ja lavavalot heidän yläpuolellaan. He katsovat toisiaan ja seisovat lähellä toisiaan.

Vaaleatukkainen nainen seisoo korkean, tumman suorakulmaisen rakennuksen vieressä, joka on valaistu punaisella ja sinisellä valolla, ja hänen takanaan on kirkkaan punainen tausta. Hänellä on yllään valkoinen paita ja tumma takki.

Kolme ihmistä, joilla on samanlaiset vaaleat peruukit ja ruudulliset paidat, seisovat yhdessä sinisessä valaistuksessa, kädet toistensa ympärillä, valkoista taustaa vasten.

Viisi ihmistä, joilla on samanlaiset hopeiset peruukit ja ruudulliset paidat, seisovat sinisellä valaistulla seinällä. Jotkut katsovat eteenpäin, jotkut kääntyvät poispäin. Heidän lähellään leijuu kaksi metallista ilmapalloa, joista toinen on valkoinen ja toinen musta. Kohtauksessa on surrealistinen, teatraalinen tunnelma.

Kolme ihmistä tanssii hämärässä huoneessa, joka on täynnä punaista valoa ja sumua. Heidän siluettinsa ovat osittain peitossa ja liikkeet sumeat, mikä luo dramaattisen ja salaperäisen tunnelman.

Henkilö seisoo hämärässä tilassa ja pitää puhelinta korvaansa vasten, siluettina taustalla, joka on jaettu pehmeään vihreään ja punaiseen valaistukseen.

Neljä pitkätukkaista ihmistä seisoo rivissä, kyyristyneinä ja toisistaan kiinni pitäen, siluettina sinistä taustaa vasten.

Kuusi ihmistä makaa tiiviisti yhdessä lattialla ympyrässä toisiaan kohti kurottelemassa, paksun sumun tai savun ympäröimänä, hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Ryhmä vaaleahiuksisia ja samankaltaisesti pukeutuneita ihmisiä makaa tiiviisti yhdessä maassa, ja joillakin heistä on mikrofoni kädessään, dramaattisessa valaistuksessa. Heidän ilmeensä vaikuttavat mietiskeleviltä ja seesteisiltä.

Vanhempi harmaahiuksinen nainen seisoo kädet lanteilla valokeilassa, yllään siniruutuinen paita ja tummat housut, tummaa, varjoista taustaa vasten.

Henkilö, jolla on platinanvaalea polkkatukkainen peruukki, päällään ruutupaita valkoisen t-paidan päällä ja mustat housut, seisoo kirkkaan vaaleanpunaisella kankaalla päällystetyllä näyttämöllä, pitelee narua ja katsoo sivulle.

Platinanvaaleat hiukset ja siniruutuinen paita omaava henkilö seisoo sisätiloissa kirkkaan vaaleanpunaisella lattialla ja katsoo hieman sivulle. Tausta on tumma, ja siinä näkyy joitakin laitteita.

Vanhempi harmaahiuksinen nainen seisoo kirkkaan vaaleanpunaisen taustan edessä, yllään tummansininen ruutupaita. Hänellä on toinen käsi taskussaan ja hän katsoo hieman sivulle lempeä ilme kasvoillaan.

Background

The image of a modern person

Interview with director Tatu Hämäläinen.

A mother and daughter are sitting near the cemetery, waiting for the family's son Aksle. A neighbour and his ex-wife, siblings who have lost their father together with the widow arrive, and finally Aksle. She says that she wants to disappear and start her life over somewhere else.

Time for Lygre

Blikk (in Norwegian)

Read an interview with author Arne Lygre.

Mitra Matouf as Yle's cultural guest

Yle Culture

Read an interview with actress Mitra Matouf.

In pursuit of human joy

The play's translator and dramaturg Ari-Pekka Lahti talks about the work.

Arne Lygre's play is an exceptional work of art.

Mitra Matouf in Yle's Half Seven program

Yle Half past seven

Watch an interview with actress Mitra Matouf

Reviews

Demokraatti, 27.9.2024

Review

Eeli Vilhunen

When you sit down in the auditorium of the small stage of the Helsinki City Theatre, the atmosphere is unreal. The space glows bright pink as a huge reddish fabric spreads across the space from floor to ceiling.

Teatteria ja tohtoriopintoja, 9.9.2024

Review

Antti Taipale

“Time of Joy is visually impactful, bodily verbal theatre at its best, the likes of which I have never seen in Helsinki before. The work manages to confuse, bypass and evade prejudices and assumptions.”

Helsingin Sanomat, 6.9.2024

Review

Sanna Kangasniemi

“This new drama is a wonderful surprise: full of careful observations about relationships and love (…)

Tähtisade, 15.9.2024

Review

Tiitta Vaulos ja Jari Simonen

The Time of Joy defies traditional storytelling and takes the viewer to the middle ground between the unknown and the familiar, to visual views, encounters and non-encounters. A performance that proceeds with the power of strong energy does not lend itself to easy analysis. Critical success can also be seen and experienced in many ways. When one flies along with the performance, the other quiets down to wonder. That happened to us too.

Apu, 6.9.2024

Review

Selina Keränen

The Time of Joy offers outspoken people and genuine caring. From the audience’s individual bursts of laughter, it is possible to follow in real time which family phenomenon seemed familiar to whom.

Comments

Moderni ja erilainen.
Hieno musiikki!

Koskettava, ajatuksia herättävä esitys, moderni toteutus!

Ihanan virkistävän erilainen esitys! Myös musiikki! Kiitos!

HKT:ssa vähitellen uutta, mielenkiintoista tarjontaa perinteisen hupailun rinnalla. Mahtava esitys, mieleenpainuva teksti, erinomaiset näyttelijävalinnat. Lisää tällaista, kiitos.

Katsoja ajattelee; nyt onkin erilainen näytelmä. Teksti vain kuljettaa, eikä etukäteen osaa kuvitella, mihin kaikkialle sen siivillä vielä pääsee. Lavasteissa ja puvustuksessa ei ole silmälle seikkailtavaa ja katsojalle on selvää, että huonoilla näyttelijöillä tämä olisi katastrofi...ei HKT-kaartilla, jolla tämäkin erikoisuus soljuu ja vangitsee katsojan.
Katsoja sanoo; mene katsomaan Ilon aika, jos haluat haastaa itseäsi katsojana ja kuulijana, jos haluat nähdä virkistävän nuoren näyttelijäsuorituksen Mitra Matoufinilta ja taidokasta tekstin tulkintaa ja rytmikkyyttä kokeneelta Heidi Heralalta. Jos haluat kuulla elämää, ystäviä, ihmisiä syleilevää tekstiä ja nähdä läkähdyttävää sekoilua.

Esityksen outous ja kauneus ottivat heti alussa otteen tämän katsojan mielestä ja tämä hypnoottinen keskittymisen tila pysyi yllä loppuun asti. Esityksen muoto oli kiehtova. Tekijät ovat yhdistäneen performanssitaiteen ja tanssitaiteen estetiikkaa teatteritaiteeseen. Tämän näytelmän roolihenkilöt rakastavat ihmisiä, niin sanotaan. Me olemme kaikki samanlaisia ja tätä myös korostettiin kloonaamalla näyttelijät peruukeilla ja esiintymisasuilla samanlaisiksi. Ohjaaja Tatu Hämäläisen mukaan näytelmän nuoret aikuiset eivät murehdi menneisyyttä. He elävät tässä ja nyt. Ehkä he eivät murehdi myöskään tuevaisuutta. Ehkä sitä ei ole. Ilon aika on upea ja arvoituksellinen näytelmä. Vahva suositus.

Nyt oli jotakin aivan uutta, modernia kaikki.
Hienot näyttelijäruoritukset, jotenkin luontevia, helposti samaistuttavia.
Vaikuttavat valaistus ja musiikki.

Ajatuksia herättävä esitys. Kuvasi hyvin elämän hektisyyttä, mielipide-eroja ja ihmisen kaipuuta toisen luo. Kiitos erilaisesta teatterielämyksestä!

Ennaltaarvaamaton ja hämmentävä hyvällä tapaa.

Yksi parhaista teatterikokemuksista. Esitys loi psykodeelisen tunnelman joka haastoi monipuolisesti aivonystyröitä. Tarina on hyvin ajankohtainen, kun elämme minä -maailmassa, mutta kaipaamme yhteisöllisyyttä enemmän kuin koskaan.