Fuuga ja preludi
Mitä tarkoittavatkaan musiikkitermit fuuga ja preludi?
Fuuga on polyfoninen, useasta itsenäisestä äänestä koostuva sävellysmuoto. Fuuga perustuu yleensä yhteen teemaan, joka esitetään ensimmäisen kerran yhdellä äänellä heti kappaleen alussa. Seuraavaksi toinen ääni toistaa teeman ja alkuperäinen ääni säestää kontrapunktisesti, minkä jälkeen muut äänet tulevat yksitellen mukaan, kunnes kaikki äänet ovat esittäneet teeman tarkkojen sääntöjen mukaan. Tätä kutsutaan esittelyjaksoksi. Sen jälkeen musiikin rakenne voi vaihdella suurestikin ja teeman ilmenemismuoto voi poiketa alkuperäisestä.
Yhtenä musiikinhistorian merkittävimpänä fuugasäveltäjänä pidetään Johann Sebastian Bachia (1685–1750), jonka sävellyksiin kuuluu muun muassa pianomusiikin merkkiteos Das wohltemperierte Klavier (1722, 1744). Kaksiosaisen teoksen molemmat sarjat sisältävät 24 preludia ja fuugaa, yhden kussakin duuri- ja mollisävellajissa. Bachin keskeneräiseksi jäänyttä teosta Die Kunst der Fuge (1750) pidetään hänen polyfonisen työskentelynsä huipentumana, sillä kappaleet ovat monimutkaisesti sävellettyjä ja esittelevät moninaisia fuugatyyppejä.
Bachin katsotaan kehittäneen fuugan huippuunsa, sillä fuugamuodossa ei Bachin jälkeen ole tapahtunut oleellista kehitystä. Itse asiassa fuugamuoto katsottiin loppuun käytetyksi, ja se menetti merkityksensä sävellysmuotona monen vuosisadan ajaksi. Kiinnostus heräsi uudelleen vasta 1900-luvun alkupuolella, jolloin fuuga alettiin taas nähdä ilmaisuvoimaisena. Fuugamuotoa käyttivät runsaasti muun muassa Dmitri Šostakovitš, Béla Bartók ja Paul Hindemith.
Toisin kuin fuugalla preludilla ei ole tarkkaan määriteltyä sisäistä rakennetta. Yleensä preludiksi kutsutaan kappaletta, joka on tarkoitettu johdannoksi johonkin laajempaan, usein samassa sävellajissa olevaan sävellykseen. Preludi tarkoittaakin alkusoittoa, ja tällaisessa tarkoituksessa preludi esiintyy esimerkiksi jo aiemmin mainitussa Bachin teoksessa Das wohltemperierte Klavier sekä Šostakovitšin teoksessa 24 preludia ja fuugaa op. 87. Preludi voi olla myös itsenäinen sävellys, joka ei kuulu yhteen minkään muunlaisen sävellyksen kanssa.
Ida Henritius