Musiikkiseikkailu Outolan tapaan
Lukuisista lastenkirjoista tutut Tatu ja Patu seikkailevat ensimmäistä kertaa musiikkinäytelmässä. Kokeneille kirjailijoille teatteriesitys on aina erilainen elämys, jonka onnistumisesta pitää huolen luotto-ohjaaja Sami Rannila.
Tatu ja Patu ovat outolalaiset veljekset, jotka ihastuttavat uteliaisuudellaan ja hämmästyttävät kerta toisensa jälkeen eriskummallisilla, arkea helpottavilla keksinnöillään. Koska Tatu ja Patu ovat Outolasta, on meille tuttu maailma heille perin kummallinen ja vieras.
”Aino puhui puhelimessa kustannustoimittajamme kanssa. Yhtäkkiä hän vain alkoi puhua kahdesta tyypistä, jotka tulevat jostain ulkopuolelta eivätkä ymmärrä maailmastamme yhtään mitään”, naurahtaa kirjailija-kuvittaja Sami Toivonen ja viittaa puolisoonsa, kirjailija-kuvittaja Aino Havukaiseen.
Tatu ja Patu seikkailivat alkuun Veera-kirjoissa, mutta oikeasti Tatu ja Patu keksittiin ennen Veeraa.
”Tarvitsimme alussa jonkun kertomaan pojille aika suorasanaisestikin, että nyt te olette väärässä. Neljän Veera-kirjan jälkeen opimme kertomaan ulkopuolisuuden ilman Veeraa. Emme myöskään keksineet enää uusia verbejä, joilla Veera pystyisi oikaisemaan poikia”, Havukainen jatkaa.
Tatu ja Patu ovat seikkailleet teatterilavoilla aiemminkin, mutta Kaupunginteatterin Tatu ja Patu Helsingissä on tähänastisista ehdottomasti suurin produktio.
”On ollut kiertueteatteria, jossa kahden näyttelijän on täytynyt itse tehdä kaikki ja jossa kaikkien lavasteiden on täytynyt mahtua pakettiautoon”, Toivonen sanoo.
”Helsingissä on toinen ääripää, suuri näyttämö. Ensimmäistä kertaa meillä on varsinainen musiikkinäytelmä ja uutena elementtinä mukana on myös tanssia”, Havukainen täydentää.
Teatteri ja elokuva ovat olleet kirjailijakaksikolle luonteva jatkumo, sillä heille hahmot ovat aina olleet liikkuvia. Kirjoissa liike toteutetaan peräkkäisillä kuvilla, mutta lavalla liike ja ääni tuovat käyttöön laajemman sävyrekisterin.
Kun hahmot siirretään kirjan sivuilta teatterin lavalle, tarvitaan tekijöiden kesken vahvaa luottamusta. Havukainen ja Toivonen ovat löytäneet yhteisen sävelen ohjaaja Sami Rannilan kanssa, ja heidän yhteistyönsä on kantanut jo useiden produktioiden ajan.
”Huumorin tekeminen on aika herkkävireistä. Ammattilaisen täytyy niin sanotusti ymmärtää Tatu ja Patu -kielioppi. Rannila osaa ottaa kirjoista ne herkkupalat ja oivallukset, joiden eteen on tehty valmiiksi paljon töitä, ja ujuttaa ne käsikirjoitukseen”, Havukainen summaa.
Teatteri tarjoilee itsenäiseen työskentelyyn tottuneille kirjailijoillekin aivan uudenlaisia näkökulmia.
”On mahtavaa olla kokemassa katsojien suoria reaktioita. Palautteet kirjoista ovat aina ikään kuin kaikuja lukuhetkestä ja reaktioista. Onkin tosi kohottava kokemus, kun teatteriyleisö räjähtää nauramaan”, Toivonen kiittelee.
Teksti Maarit Krok