Näytelmän lavastuksesta
Ei kertonut katuvansa lavastus lähti ideasta luoda suurelle näyttämölle mahdollisimman avara, tyhjä tila, jolla tavoitetaan teoksen tapahtumapaikan, erämaan tuntu. Lavastajana minua kiehtoi ajatus erämaan luonteesta, joka on paljaudessaan kulkijalle armoton ja raaka.
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat välittömään hetkeen toisen maailmansodan loppumisen jälkeen ja olenkin lavastusta suunnitellessa tutkinut muuan muassa sitä, minkälaisen merkin sota jättää jälkeensä maisemaan.
Teoksessamme erämaa on yhtä lailla siellä olijoiden mielenmaisema, mutta myös fyysinen olosuhde, joka pakottaa selviytymään ja löytämään reitin kotiin.
Lavastusta suunnitellessa olen inspiroitunut kartoista ja topografiasta, jotka ovat ihmiselle totuttu tapa hahmottaa maastoa. Karttojen avulla on kautta aikojen sodittu, suunnistettu ja löydetty määränpäähän. Nämä asiat yhdistyvät myös näytelmän henkilöiden maailmassa.
Vilma Mattila, lavastaja