Saavutettavuustyökalut

Äkkilähtö tänään: Parasta elämässä klo 19 Klikkaa tästä itsellesi liput puoleen hintaan (voimassa klo 18 asti)!
Helsingin Kaupunginteatteri

Saksalaiset Suomen Lapissa

Everstinna-näytelmä sijoittuu osittain sota-ajan Lappiin. Jatkosodan aikana Lapissa oli enemmän saksalaisia kuin suomalaisia, ja paikalliset asukkaat saivat opetella elämään arkeaan rinnakkain saksalaissotilaiden kanssa.

Suomen yhteistyö natsi-Saksan kanssa on pitkään ollut vaikea aihe suomalaisessa sotahistoriassa, vaikka on selvää, että ilman saksalaisten vaikutusta jatkosodan kulku olisi ollut toisenlainen. Saksalaisten läsnäolo sota-ajan Lapissa vaikutti kaikkien lappilaisten elämään, niin sotilaiden kuin siviilienkin.

Ystävälliset välit

Petsamon nikkelivarat olivat herättäneet Saksan mielenkiinnon Suomea kohtaan jo ennen toista maailmansotaa, ja talvisodan jälkeen Saksa sisällytti Suomen mukaan Neuvostoliittoon kohdistuvaan hyökkäyssuunnitelmaansa. Käytännön seikat ja halu kostaa Neuvostoliitolle saivat Suomen kiinnostumaan sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tuloksena oli, että saksalaisia joukkoja saapui Suomeen välirauhan aikana, ja jatkosodan aikana Lapin rintama oli pääosin saksalaisten käsissä. Jatkosodan aikana Lapissa oli noin 200 000 saksalaisjoukkoihin kuulunutta sotilasta, henkilöstön jäsentä ja pakkotyöläistä – ja vain noin 150 000 paikallista asukasta.

Rovaniemi toimi jatkosodassa saksalaisten varuskuntakaupunkina. Kaupungissa ei ennestään ollut sotilaskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia, joten muun muassa koulurakennuksia valjastettiin armeijan käyttöön ja tyhjille tonteille kohosi pikavauhtia parakkeja. Rovaniemen kauppalassa oleili pysyvästi noin 6 000 saksalaista sotilasta, suomalaisia asukkaita puolestaan oli noin 8 000 henkeä.

Suomalaiset joukot siirrettiin Lapista Karjalaan pian jatkosodan käynnistyttyä. Pohjoinen rintama jäi saksalaisten haltuun. Saksalaiset pyrkivät monin keinoin tekemään sotilaiden olot viihtyisiksi, ja heillä oli Lapissa oma radioasema, rintamalehti ja saksankielisiä jumalanpalveluksia.

Saksalaiset rakennuttivat Rovaniemelle urheilukentän, pujottelurinteen ja Haus der Kameradschaftiksi eli Toveruuden taloksi ristityn monitoimitalon, jossa järjestettiin muun muassa juhlatilaisuuksia ja konsertteja. Jouluisin pidettiin suomalaisten ja saksalaisten yhteisiä juhlia, ja suomalaiset olivat muutenkin tervetulleita osallistumaan saksalaisten järjestämiin tapahtumiin.

Saksalaisten ja lappilaisten arkinen yhteiselo sujui jatkosodan aikana suhteellisen mutkattomasti. Saksalaiset sotilaat pyrkivät olemaan suomalaisille avuksi. He esimerkiksi lainasivat suomalaisille hevosiaan kyntötöitä varten, tarjosivat siviileille kyytejä ja jopa järjestivät hyväntekeväisyyskeräyksiä lapsille ja sotainvalideille. Suomalaiset ja saksalaiset upseerit juhlivat yhdessä, eikä sota-ajalla voimassa ollutta tanssikieltoa tarvinnut noudattaa saksalaisten rakennuksissa.

Linnoitukset ja vankileirit

Saksalaiset rakensivat Lappiin muutakin kuin virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. He pystyttivät Käsivarren Lapin halki 60 kilometriä pitkän Sturmbock-linnoitusketjun ja perustivat arviolta sata vankileiriä pohjoisille syrjäseuduille.

Leireille vangittiin sodan aikana lähes 30 000 venäläistä, joista noin joka viides menehtyi kelvottomien olojen ja raskaan työn takia. Jos sopivaa työtä ei ollut käsillä, sellaista keksittiin: vangit saatettiin esimerkiksi käskeä hakkaamaan puita, joita ei tarvittu mihinkään. Inarijärven Kaamassaaressa voi yhä nähdä venäläisvankien hakkaamia puita lahoavissa pinoissa.

Noin 15 000 saksalaista kaatui Suomessa toisen maailmansodan aikana. 2 700 heistä on haudattu Rovaniemen Norvajärvelle rakennettuun graniittimausoleumiin. Viimeiset Norvajärvelle haudatut vainajat siirrettiin lepopaikkaansa vuonna 2010, eikä kaikkien Lapissa kaatuneiden saksalaissotilaiden jäänteitä ole vieläkään löydetty.

Liittolaisuuden loppu

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului, että suomalaiset karkottavat saksalaiset Lapista. Lapin sota syttyi syksyllä 1944.

Vetäytyvät saksalaiset noudattivat poltetun maan taktiikkaa, jotta Suomeen mahdollisesti saapuvat venäläisjoukot eivät löytäisi Lapista mitään hyödyllistä. Saksalaiset tuhosivat noin 18 000 rakennusta ja lukuisia siltoja, siltarumpuja ja puhelin- ja lennätinlinjoja. Rovaniemellä yhdeksän kymmenestä rakennuksesta tuhoutui.

Moni suomalainen nainen oli sodan aikana solminut suhteen saksalaisen sotilaan kanssa. Etenkin korkea-arvoisia saksalaisia seurustelukumppaneita pidettiin monien naisten perheissä arvossa, sillä heidän kauttaan oli mahdollista saada perheen ruokapöytään kahvia, suklaata ja muita aineita, jotka olivat säännöstelyn takia suomalaisten saavuttamattomissa. Lapin sodan syttyessä rakkaussuhteet ja etenkin niistä alkunsa saaneet lapset muuttuivat suureksi häpeäksi.

Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945, ja saman vuoden kesällä evakuoidut asukkaat saivat luvan palata kotiseuduilleen. Alue oli yhä vaarallinen saksalaisjoukkojen jättämien miinojen takia, mutta halu

uudelleenrakennukseen oli suuri. Lapin uudelleenrakennus saatiin pian käyntiin kansainvälisten avustusten siivittämänä.

Nykyään saksalaisjoukoista on Lapissa jäljellä enää muutamia muistoja, kuten siellä täällä luontoa täplittävää sotaromua ja Sturmbock-linnoitusalueelle perustettu Järämän linnoitusalue -museo.

Siiri Liitiä

Lisätietoa saksalaisista Suomen Lapissa

Rosa Liksom - Susanna Airaksinen

Everstinna

Väkevä ja unohtumaton
  • Pieni näyttämö
  • Ensi-ilta 2.10.2019
  • Noin 2 t 10 min, sis. väliajan
  • 16-vuotiaasta alkaen
  • 16 € - 34 € (sis. pm)