Amadeus

Lilla Teatern
Ensi-ilta 30.1.2009
2 timmar och 50 minuter.
29 e

Huom! Poistunut ohjelmistosta!

Regissör: Erik Söderblom
Scenografi: Kaisa Rasila
Kostymer: Sari Salmela
Ljussättning: Jan-Erik Pihlström
Ljud: Eradj Nazimov

Rollista: Sampo Sarkola (Mozart), Pekka Strang (Salieri),
Lilga Kovanko, Rabbe Smedlund, Joachim Wigelius, Nina Kaipainen,
Patrick Henriksen, Emil Holmström, Joonas Ahonen, Kaisa Ranta,
Ilona Jokinen, Carl Öhman (kejsar Josef II)

Galleria

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää, joilla on taidokkaat 1700-luvun puvut; kaksi miestä seisoo puhumassa, ja vaaleanpunaiseen pukuun pukeutunut nainen, jolla on kädessään viuhka, istuu tuolilla ja katsoo sivulle. Heidän yläpuolellaan roikkuu valonjohtoja.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää koristeellisissa 1700-luvun puvuissa; toisella on musta-kultainen puku ja toisella vaaleanpunainen-valkoinen puku, molemmilla on valkoiset peruukit, ja he seisovat tyylikkään, punapehmusteisen tuolin vieressä dramaattisessa valaistuksessa.

Kaksi näyttelijää näyttämöllä 1700-luvun taidokkaissa puvuissa; toinen mustapukuinen seisoo pöydän ääressä, jossa on kultaisia hedelmätarjottimia, kun taas toinen vaaleanpunaiseen ja valkoiseen pukeutunut näyttelijä elehtii vilkkaasti dramaattista, koristeltua kulissia ja kultaisia tuoleja vasten.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää, jotka ovat pukeutuneet taidokkaisiin 1700-luvun pukuihin. Valkoiseen pukuun pukeutunut nainen hymyilee, kun kaksi miestä, toinen mustiin ja toinen valkoisiin pukeutunut, kamppailevat köyden kanssa kivijalustan lähellä. Lavastus vaikuttaa koristeelliselta ja dramaattiselta.

Ryhmä näyttelijöitä, joilla on taidokkaat 1700-luvun puvut ja korkeat peruukit, seisoo pöydän ympärillä, jossa on koristeellisia koristeita, yksi istuu ja muut seisovat, dramaattisessa teatterikohtauksessa, jossa on tumma valaistus.

Lavalla esiintyy neljä näyttelijää taidokkaissa puvuissa; kolmella on pitkät ruskeat takit, eläinhatut ja naamiot, kun taas keskellä oleva näyttelijä on pukeutunut valkoiseen mekkoon ja peruukkiin, ja hän vaikuttaa elävältä dramaattisessa kohtauksessa.

Lavalla esiintyy kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää. Yksi istuu jännittyneenä koristeellisessa punaisessa tuolissa, kun taas toinen, valkoisiin pukeutunut näyttelijä kohtaa vihaisesti valkoiseen kaapuun pukeutuneen ahdistuneen naisen lattialla ja painaa hänet maahan. Asetelma on dramaattinen ja jännittynyt.

Lavalla esiintyy joukko näyttelijöitä, jotka ovat pukeutuneet taidokkaisiin 1700-luvun pukuihin; jotkut istuvat, jotkut seisovat, ja heillä on dramaattiset ilmeet ja kultaiset, valkoiset ja mustat asusteet sumuista, teatterimaista taustaa ja tyhjiä tuoleja vasten.

Lavalla esiintyy kuusi näyttelijää koristeellisissa 1700-luvun puvuissa; yksi istuu kuninkaallisesti kultaisessa puvussaan, kun taas muut, mustiin tai valkoisiin pukeutuneet, seisovat tai istuvat hänen ympärillään dramaattisessa valaistuksessa.

Hämärästi valaistulla näyttämöllä kolme näyttelijää, joilla on taidokkaat aikakauden puvut ja peruukit, kurkistelevat maalatun taustan aukoista, kun taas toinen näyttelijä istuu edessä kyyristyneenä. Näyttämön yläpuolella roikkuu valonjohtoja.

Lavalla istuu neljä näyttelijää taidokkaissa 1700-luvun puvuissa. Yhdellä on kultaa, toinen käyttää viuhkaa, kolmas hoitaa ahdistuneelta vaikuttavan neljännen korvaa. Kohtaus on dramaattinen ja teatraalinen.

Kaksi näyttelijää näyttämöllä taidokkaissa 1700-luvun puvuissa; toisella on tumma kukkatakki, toisella vaaleanpunainen kirjailtu takki ja valkoiset housut, ja he elehtivät vilkkaasti. Taustalla näkyy valkoinen tuoli ja valonjohtoja.

Näyttelijät esiintyvät näyttämöllä taidokkaissa 1700-luvun puvuissa ja peruukissa. Yksi istuu edessä vakavana, kun taas toiset seisovat takana ja elehtivät dramaattisesti näyttämövalojen alla. Kohtaus vaikuttaa teatraaliselta ja dramaattiselta.

Lavalla esiintyy viisi näyttelijää taidokkaissa 1700-luvun tyylisissä puvuissa; yksi punatakkinen näyttelijä seisoo, kun taas muut kultaisiin ja tummiin asuihin pukeutuneet näyttelijät istuvat tai reagoivat dramaattisesti teatteritaustaa vasten.

Näyttelijät esiintyvät näyttämöllä taidokkaissa historiallisissa puvuissa, osa istuen ja osa seisten, jousivalojen valossa tummalla, dramaattisella taustalla, jossa on teatterin rekvisiittaa ja lavasteita.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää, jotka ovat pukeutuneet hienostuneisiin aikakauden pukuihin; mies seisoo naisen takana syleillen tätä, ja nainen laulaa nuottipöydältä yllään suuri violetti mekko ja mustat hansikkaat.

Lavalla on kolme esiintyjää, jotka ovat pukeutuneet taidokkaisiin 1700-luvun tyyliin sopiviin pukuihin; yksi henkilö tekee dramaattisia eleitä, toinen violettiin pukeutunut henkilö laulaa, ja kolmas soittaa kosketinsoitinta taustalla lämpimässä valaistuksessa.

Valkoiseen mekkoon pukeutunut nainen seisoo punaliivinen miehen päällä; hänen päänsä ja kätensä tulevat esiin lattiassa olevasta reiästä. Mies ojentaa leikkisästi kieltään naisen osoittaessa alaspäin, ja lähellä on rikkinäinen kori.

Lavalla seisoo kaksi näyttelijää koristeellisissa 1700-luvun puvuissa hymyillen ja keskustellen. Toisella on tumma kukkatakki ja mustat housut, toisella vaaleanpunainen, kuviollinen takki ja valkoiset housut. Molemmilla on muotoillut peruukit ja dramaattiset ilmeet.

Vaaleanpunaiseen kukkatakkiin, kermanväriseen liiviin ja valkoisiin housuihin pukeutunut henkilö, jolla on puuteroitu peruukki, pitelee pulloa hymyillen lavalla; toinen tummiin aikalaispukuihin pukeutunut henkilö seisoo taustalla.

Koristeellisiin vaatteisiin pukeutunut henkilö polvistuu näyttämöllä ja koskettaa otsallaan lattiaa hajallaan olevien paperiarkkien päällä, ja värikäs valaistus korostaa dramaattista kohtausta.

Koristeellisiin vaatteisiin pukeutunut henkilö polvistuu lavalle ja nostaa dramaattisesti yhden käden. Lattiaa peittävät hajallaan olevat paperiarkit, ja kaksi tyhjää tuolia istuu hämärässä, sinisellä valolla valaistussa taustassa.

Kultaiseen koristeelliseen pukuun pukeutunut henkilö seisoo, kun toinen, punakuvioinen takki ja valkoinen peruukki yllään, polvistuu ja puristaa kätensä yhteen. Taustalla liikkuu kaksi muuta hahmoa teatterilavalla.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää koristeellisissa puvuissa; toinen tummassa, kimaltelevassa takissa pitää kirjaa auki toiselle, jolla on hienostunut kultainen puku, ja toinen seisoo pienen pöydän ääressä, jonka taustalla on dramaattinen valaistus ja teatterin rekvisiitta.

Arviot

,

Arvio

MOZART PÅ SVENSKA Peter Schaffer skrev pjäsen Amadeus på 1980-talet, och några år senare kom Milos Formans prisbelönta film. Erik Söderbloms bearbetning av det klassiska dramat är mycket musikrik – det finns en skicklig konsertpianist och en sopran med en fantastisk röst på scenen, poäng till dem. Pekka Strang glänser i huvudrollen som den darrande Salieri, Sampo Sarkola som Mozart och Carl Öhman är kejsare i hans ställe. Ett särskilt tack riktas till föreställningens visuella utseende, inklusive dess kostymer och ljus. Det finns en godbit för ögon och öron. Även en finsktalande håller rytmen mycket bra.

Lue lisää

,

Arvio

MAGNIFIK AMADEUS VID LILLAN

Lue lisää

,

Arvio

MEDELMÅTTIGHET OCH MÄSTAREN “Håll dina vänner nära, men dina fiender ännu närmare”. I detta ordspråk balanserar handlingen i Peter Shaffers pjäs Amadeus, som nu visas på Lilla Teatern. I biblioteket finns en röd sammetsfåtölj. I den har Antonio Salieri satt sig ner för att ägna sig åt sin enda last, frosseriet i kex, makroner, sötsaker och marsipan. Annars är han en dygdig man. Den rufsiga, hysteriskt skrattande Constanze stormar in i rummet, tätt följd av en hyperaktiv Mozart i en prydlig, röd dräkt. Paret ser inte Salieri i fåtöljen och han följer ofrivilligt och pinsamt det vulgära, samtidigt barnsliga erotiska spelet som utspelar sig på bibliotekets golv. Mozart är ett vuxet barn som aldrig har lämnat analstadiet. För Salieri, som redan före mötet kände sig hotad av konsertsalarnas nya messias, kommer detta att bli droppen som nästan får bägaren att rinna över. “Gud, varför ger du din röst till honom, men inte till mig?” Detta är Mozarts och Salieris första möte, och gradvis utvecklas en lång, ganska komplicerad berättelse om en medelmåttighet och ett underbarn, och om avund. Även om berättelsen utspelar sig i Wien i slutet av 1700-talet kan den lätt kopplas till dagens konkurrensinriktade karriärsamhälle. Både Salieri och Mozart vill vara bäst, men den ena måste kämpa hårt och offra mycket för att ens nå hälften så långt som den andra. Den andre behöver inte kämpa alls, musiken kommer naturligt för honom. Salieris känsliga problem ligger i att han ärligt älskar Mozarts musikaliska genialitet (han är också den enda som fullt ut förstår musik), men samtidigt vill göra allt för att motverka hans framgång. Genom sin sociala position lyckas han också med sin lömska avsikt, men inser snabbt att den makt han har varken kan göra Mozart till en sämre kompositör eller honom själv till en bättre tonsättare. Av de två är det inte Salieri som kommer att bli ihågkommen av framtida generationer.

Lue lisää

Kommentit

Ei kommentteja