Taianomainen musikaali-
spektaakkeli sisaruudesta ja rohkeudesta olla oma itsensä
Tuskin mikään Disney-tarina tuntuu meille suomalaisille yhtä läheiseltä kuin talven taikaa hohtava Frozen.
Suosittuun animaatioelokuvaan perustuvassa musikaalissa kuningatar Elsan hallitsemattomat taikavoimat langettavat Arendellen valtakunnan ylle ikuisen talven. Elsa pakenee vuorille loihtimaansa jääpalatsiin, mutta pikkusisko Anna lähtee tämän perään saadakseen Elsan ja kesän takaisin.
Ohjaaja Samuel Harjanne sai ensikosketuksensa Frozeniin jo ennen elokuvan julkaisua vuonna 2013, sillä hän oli mukana laulamassa suomenkielisen ääniversion kuoro-osuuksia. Vasta ensi-illassa hänelle kuitenkin valkeni, miten hieno elokuva on.
”Siellä on todella hyviä biisejä ja loistavia hahmoja. Olin iloinen Annan ja Elsan sisaruussuhteen merkityksestä koko tarinan kaaren kannalta”, Harjanne sanoo.
Häntä viehättää myös tapa, jolla Frozenissa käsitellään ennakko-odotuksia siitä, millaisia prinsessojen ja prinssien pitäisi olla.
”Disney valitsee tarinansa tosi älykkäästi, ja tapa, jolla se ylipäätään kertoo valtaväestölle tarkoitettua tarinaa, on hyvin hienotunteinen monia vähemmistöjä kohtaan”, sanoo Harjanne, jolle Frozen on jo viides Disney-musikaaliohjaus.
Frozen on melko lyhyessä ajassa saavuttanut modernin klassikon aseman. Koska monilla katsojilla on elokuvaan erityinen suhde, Harjanteelle on tärkeää, että sen maailma ja hahmot ovat tunnistettavia myös näyttämöllä.
”Suurin haaste on saada kaupunginteatterin suuri näyttämö pohjoismaiseksi, kesäiseksi maisemaksi, joka yhtäkkiä muuttuu hyiseksi talveksi. Lumi ja jää voivat helposti näyttää muovisilta elementeiltä.”
Omat haasteensa asettavat myös rakastetut hahmot Olaf ja Sven.
”Toinen on lumiukko, joka elää, hengittää ja sulaakin, ja toinen poro. Miten onnistumme toteuttamaan ne tavalla, joka on samaan aikaan taianomainen ja uskottava?”
Oivaltavaa musiikkia
Frozenin musiikissa kuullaan muun muassa popvaikutteisia balladeja, mahtipontisia kuoronumeroita ja pohjoismaisia kansanmusiikin sävyjä.
Harjanteen mielestä musiikki vetoaa tunteisiin ja vie juonta taitavasti eteenpäin.
”Musiikkidramaturgisten koukeroiden kautta esitellään hahmoja ja päästään kiinni sivuhenkilöidenkin sielunmaisemaan ja elämään. Se on tarinankerrontaa, josta on vaikea olla pitämättä.”
Hän uskoo, että kappale Let It Go on yksi syy Frozenin suureen suosioon. ”Se on voimaballadi, jonka syvempi sanoma iskee moneen hyvin emotionaalisella tavalla.”
Elokuvasta tuttujen hittien lisäksi näyttämöversiossa kuullaan yli kymmenen uutta kappaletta. Niiden takana ovat Kristen Anderson-Lopez ja Robert Lopez, jotka sävelsivät musiikin myös alkuperäiseen elokuvaan.
Inspiraatiota elää täysillä
Elsa ja Anna suhtautuvat elämään hyvin eri tavoin. Anna uskoo horjumattomasti tosirakkauteen, vaikka hän ei edes tiedä, mitä se oikeasti tarkoittaa.
”Moni meistä ampuu sellaisen naiiviuden heti alas, mutta minusta on koskettavaa, miten hän näkee asioissa positiiviset puolet ja perustelee omia valintojaan sillä, että uskoo niin vahvaan voimaan”, Harjanne kertoo.
Elsassa häntä taas kiehtovat tämän taikavoimat ja se, miten niistä on pienestä pitäen tehty asia, joka täytyy piilottaa ja tukahduttaa.
”Jos katsoo, miten maailmassa yritetään hiljentää tietynlaisia kulttuureja, uskontoja tai vähemmistöjä, niin siinä on paljon samaa: älä tunne, älä seuraa omia impulssejasi. Mutta mitä tapahtuu, kun ihminen vapautuu niistä kahleista ja uskaltaa vihdoin elää niin kuin itse haluaa?” Harjanne pohtii.
Annan ja Elsan tarinoissa on lopulta kyse myös uskalluksesta olla oma itsensä.
”Sarkasmi ja kyynisyys ovat suomalaisille tuttuja ilmiöitä, joten toivon, että teos antaisi ripauksen optimismia elämään ja inspiraatiota elää täysillä ilman, että pidättelee itseään.”
Teksti Ida Henritius