Arvio: Evita
HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI PUHALTAA EVITAN ELOON
EVITA
– pyhimys, kiipijä vai marionetti?
Historiassa on harvoin ollut niin rakastettua ja vihattua henkilöä kuin Argentiinan presidentin Juan Perónin puoliso Eva Duarte de Perón eli Evita (1919-1952). Oliko Evita pyhimys, vallanhaluinen kiipijä vai miehensä marionetti? Helsingin Kaupunginteatterin Evita –musikaali esittää Evitan naisena, jolla oli ohjakset omissa käsissään.
”Kyyneleet pois Argentiina”
Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen Lontoossa vuonna 1978 kantaesitetty menestysmusikaali nähdään nyt Kurt Nuotion ohjaamana ja Mikko Koivusalon uudelleen suomentamana suurteoksena, joka sai paljon julkisuutta jo ennen ensi-iltaansa. Musikaali herätti myös yleisön kiinnostuksen jo etukäteen ja kevään näytäntöihin on myyty yli 40 000 lippua.
Ensi-iltansa 2.2. saanut musikaali on taiteellisesti korkeatasoinen tuotanto, joka pitää katsojan otteessaan musikaalin ensitahdeista lähtien ja lunastaa ennakko-odotukset. Koivusalo on onnistunut säilyttämään sujuvassa suomennoksessaan teoksen alkuperäishengen ja Kari Junnikkalan lavastus on pelkistetyn tyylikäs ja kekseliäs.
”Yllättävän hyvä olisin”
Evitan roolissa vuorottelevat Vuokko Hovatta ja Maria Ylipää. Evitan kengät ovat isot nuoren näyttelijän astua, mutta ensi-illassa Evitan roolissa nähty Vuokko Hovatta pitää roolin ja yleisön hallussaan. Evitan –rooli on vaativa myös musiikillisesti, ja nuottien kiivetessä kattoa kohti Hovatan ääni ei ole aivan parhaimmillaan, mutta Hovatan lavasäteily sopii hyvin Evitan rooliin. Juan Perónina nähdään Sami Hintsanen.
Evita tunnetaan myös Alain Parkerin vuonna 1996 valmistuneena elokuvana, jota tähdittivät Madonna ja Antonio Banderas. Elokuvaversioon verrattuna Evita kuvataan nyt nähtävässä Kurt Nuotion ohjauksessa vahvempana ja määrätietoisempana naisena. Elinaikanaan Eva Perón matkusti ympäri maata työläisten kokouksissa ja kampanjoi erityisesti naisen aseman parantamiseksi ja naisten äänioikeuden puolesta. Argentiinan naiset saivatkin äänioikeuden vuonna 1947, yli kaksikymmentäviisi vuotta miehiä myöhemmin.
”Uus Argentiina”
Eva Duarte syntyi viisilapsisen katraan kuopuksena. Hänen isänsä oli naimisissa oleva tilallinen, jonka suku ei koskaan tunnustanut miehen aviottomia lapsia. Eva Duarte matkusti nuorena maan pääkaupunkiin Buenos Airesiin. Hän työskenteli elokuvanäyttelijänä ja radioäänenä siihen asti kunnes tapasi tulevan avomiehensä Juan Perónin, miehen joka oli yhtenä upseereista käynnistämässä vallankumousta ja kaatamassa hallitusta.
Juan Perónin (1895-1974) ensimmäinen vaimo oli kuollut kohtusyöpään joitakin vuosia aiemmin, ja vaimonsa kuoleman jälkeen Perónilla oli useita teinityttöjä rakastajattarinaan. Evita lähettää Perónin 16-vuotiaan asuinkumppanin matkoihinsa ja aloittaa määrätietoisen kamppailun Perónin valtaannousun puolesta. Kun Juan Perón pidätettiin vuonna 1945, Evita kiertää ympäri Buenos Airesia innostamassa ihmisiä mukaan mielenosoituksiin pidätystä vastaan. Hallitus joutuukin viimein vapauttamaan Perónin, joka valitaan seuraavana vuonna Argentiinan presidentiksi.
”Perónin viimeisin”
Argentiinan yläluokka ei hyväksynyt köyhistä oloista kotoisin olevaa Evitaa koskaan piireihinsä ja myös armeijan upseerit vihasivat Perónin kanssa tasavertaisena hallitsijakumppanina esiintynyttä Evitaa. Musikaalin koreografin ja apulaisohjaajan Markku Nenosen luoma koreografia tuo hyvin esiin yläluokan nyrpeän asenteen ja marssittaa armeijaa lavalla samalla kun miehet huutavat tahdissa ”lutka”.
Perónin kohdalla nuoria rakastajattaria pidettiin hänen valta-asemaansa kuuluvana luontaisetuna, mutta Evitan sen sijaan katsottiin kiivenneen vain ja ainoastaan rakastajiensa avulla valtaan. Sama kaksinaismoralistinen asenne kaikuu yhä Evitasta kirjoitetuissa teatterikritiikeissä, ja sillä selitetään vielä nykyäänkin kärkkäästi naisten menestystä.
Musikaalin kriittisenä kertojana ja juonen koossapitäjänä toimii Che eli argentiinalainen kapinallinen Che Guevara, jonka roolin Petja Lähde vetää vakuuttavin ja varmoin ottein. Puvustaja Sari Salmela on suunnitellut esityksen lähes 400 asua, jotka tavoittavat hyvin ajan hengen: Evita loistaa ”sateenkaarena” iltapuvuissa ryysyihin pukeutuneiden työläisten hurratessa.
”Politiikan taide”
Evitaa ei päästetty mukaan yläluokan hyväntekeväisyysjärjestöön, ja tästä suivaantuneena hän perusti oman avustusjärjestönsä, joka jakoi köyhille vaatteita ja perusti muun muassa lastenkoteja. Pahat kielet tosin epäilivät, että osa säätiön rahoista valui salaisille pankkitileille Sveitsiin.
Arvostelijoiden mielestä Evitalla ei ollut myöskään omia poliittisia mielipiteitä vaan hän omaksui kritiikittömästi miehensä totalitaarisen ideologian. Evita sai kuitenkin vastustajiltaankin tunnustusta Sateenkaarikiertueena tunnetusta voitokkaasta Euroopan vierailustaan, jonka aikana hän oli muun muassa Espanjan kenraali Francon vieraana ja tapasi paavi Pius XII:n Vatikaanissa.
Evita yrittää taivutella miestään nimittämään hänet varapresidentiksi, mutta vuonna 1950 puhjennut kohtusyöpä vie Evitan voimat nopeasti. Kaupunginteatterin Evita- musikaalin viimeinen kohtaus on vaikuttava kuvaus kuolinvuoteelta, jolta Evita julistaa valinneensa itse oman tiensä.
”Santa Evita”
Ristiriitaisista piirteistään huolimatta Evitasta tuli jo elinaikanaan kansan silmissä pyhimys, jonka kulttiin liittyi piirteitä Jumalan äidin palvonnasta. Musikaalin ohjaaja Kurt Nuotion mukaan Evitalle oli olemassa vahva sosiaalinen tilaus sekasortoisessa Argentiinassa. Syntyi tarina tytöstä, joka lähtee ei-mistään ja kohoaa Argentiinan johtajaksi, joka lupaa ottaa rikkailta ja antaa köyhille.
Kuoleman jälkeen Evitan ruumis palsamoitiin ja asetettiin lasiarkussa työministeriöön, jossa kymmenet tuhannet surijat kävivät jättämässä jäähyväisensä. Tämän jälkeen Evitan ruumis katosi 17 vuodeksi. Argentiinalainen kirjailija Tomás Eloy Martinez on kirjoittanut Evitan ruumiin katoamisesta romaanin Santa Evita (suom. 1996), joka herätti suurta huomiota etenkin latinalaisamerikkalaisessa maailmassa. Minne Evitan ruumis romaanissa kätketäänkin, sinne ilmestyy palavien kynttilöiden ja kukkien saattue.
Nykyään Evitan perhehautaan lasketun arkun päälle on hitsattu teräslevy, jottei ruumista enää päästä varastamaan.
Väliotsikot ovat Evitan musiikkinumeroita Mikko Koivusalon uusina suomennoksina.