Arvio: Kielletyt laulut
Järjestelmän mustat varjot
Kielletyt laulut -kabaree tuo neuvostoarjen näkyviin
Lähimenneisyyden uudelleen tulkitsemisesta on tullut muotia. Elokuvateattereissa katsojia kerää Valkyria, joka kertoo Hitlerin vastaisesta salaliitosta sekäFrost/Nixon, joka palaa Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin pakkoeron syihin. Samaan genreen on luettavissa Helsingin Kaupunginteatterin Kielletyt laulut -kabaree, joka tuo esiin Neuvostoliiton kansalaisiinsa kohdistaman terrorin ja siihen liittyvän ankaran arjen.
Vielä jokin aika sitten propagoi AgitProp-yhtye Neuvostoliiton järjestelmää suomalaisille laulun voimin. Malli oli otettu itärajan takaa ja sanoma meni varsinkin 1970-luvun oloissa hyvin läpi. Moni keski-ikäinen ja vanhempi kuuntelee yhä tätä musiikkia nostalgisissa merkeissä.
Kielletyt laulut on antiagitprop, eli brechtiläishenkinen groteski kabaree, joka tuo terveisiä muun muassa Siperian taigalta, Stalinin kanavalta ja Mustanmeren rannalta Odessasta. Keskeisessä asemassa esityksessä on Vladimir Vysotski, joka suorastaan raastavalla uhrautuvaisuudella toimi neuvostojärjestelmän arkipäivän kriitikkona ja jäi näin vapaaehtoisesti järjestelmän ulkopuolelle. Vysotski tavallaan rehabilitoitiin kahdeksan vuotta kuolemansa jälkeen 1988 50-vuotispäivänsä kunniaksi Moskovassa järjestetyllä suurella konsertilla. Postimerkinkin hän sai 1999.
Kielletyt laulut on dramatisoinut ja ohjannut Pirkko Saisio, jonka karmalla on myös merkittävä asema koko esityksessä. Yhtä vakuuttava on Jonna Järnefelt, joka venyy moneen rooliin erilaisten laulujen sisällön mukaan. Suorastaan irvokkuuden asteelle yltää Janne Marja-aho niin Madame Banjouna kuin tunnottomana sarjamurhaajana.
Musiikista huolehtivat Jussi Tuurna, Sara Pajula ja Topi Korhonen. Pajula yltää kontrabassoineen suorastaan uskomattomiin suorituksiin. Esityksen tunti ja 20 minuuttia sekä 20 laulua menevät kuin hetkessä. Torstain ensi-illan suosionosoituksista ei näyttänyt tulevan loppua.
Saisio on tehnyt Kielletyissä lauluissa suuren työn. Hän on esityksen dramatisoija, ohjaaja ja keskeinen esiintyjä, mutta myös monien laulujen sanoittaja ja suomentaja. Kaj Chydenius ja Pirjo Honkasalo ovat myös laulujen suomentajien joukossa.
Vysotskia popularisoivat Suomessa aikanaan Mika ja Turkka Mali. Pienemmissä kuvioissa Vysotskia on Suomessa levytetty useilla tahoilla. Nyt Vysotskin ja hänen hengenheimolaisiensa laulujen tunnelmat tuntuvat kuitenkin hyvin autenttiselta autonromujen ja kurjuuden keskellä.