Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Vaimoni on toista maata

Marjo Kytöharju – Kirkko & kaupunki – 15/2010

Ikimuistoinen vierailu

Lilla Teaternissa viime syksynä pyörinyt ranskalaisen Gilles Dyrekin käsikirjoittama Hemmafesten-komedia nähdään nyt suomeksi. Reita Lounatvuoren suomentama näytelmä on saanut nimekseen Vaimoni on toista maata.

Lähtöasetelmana on, että häitä suunnitteleva nuoripari Elina ja Janne kutsuu miehen vanhan opiskelukaverin Riston ja hänen tyttöystävänsä Veeran syömään. Vierailu alkaa mennä pieleen jo alkumetreillä, sillä tyttöystävä vaikuttaa oudon hiljaiselta. Naiivi nuoripari keksii, että Veeran täytyy olla ulkomaalainen, koska hän ei puhu mitään.

Tosiasiassa hiljaisuus johtuu Riston ja Veeran välisestä eripurasta. Veeraa tympii koko kyläily, ja hän pistää kaiken ranttaliksi alkamalla esittää tuntemattomasta Hanistanista tullutta pakolaista.

Arn-Henrik Blomqvistin ohjaama ranskalainen nykykomedia toimii hyvin myös meidän oloissamme. Kahden pariskunnan illanvietto saa yhä hurjempia piirteitä, ja mukaan tempautuu väistämättä. Kepeä ja hilpeä esitys kertoo samalla ihmisistä ja heidän ennakkoluuloistaan. Odottamattomat tilanteet myös paljastavat monista uusia, ei aina niin kauniitakaan puolia.

Hyväuskoisena pariskuntana nähdään Helena Vierikko ja Sampo Sarkola, erikoisesti käyttäytyvinä vieraina Jonna Järnefelt ja Kari-Pekka Toivonen. Nelikko tekee näyttämöllä tarkkaa työtä, varsinkin Järnefelt väläyttää huikeita koomikontaitoja.