Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Urheiluooppera Paavo Suuri

– Juoksija – 13.06.2000

PAAVO NURMI OOPPERANA

Paavo Nurmi juoksee jälleen, kun hänestä kertova ooppera esitetään Olympiastadionilla 11. ja 12. päivä elokuuta.

Paavo Nurmi -oopperassa myös Olympiastadionilla on tärkeä rooli, koska esitys levittäytyy viheriölle, juoksuradoille ja katsomoon. Meidän urheilupyhättömme on samassa asemassa kuin esim. Veronan antiikkinen areena, joka on maailman-kuulu oopperoiden esityspaikkana. Myös öinen taivas – ja nykyajan sotatekniikka – värittävät mahtavalla tavalla oopperan lopputapahtumia.

Esitys muodostaa ainutkertaisen oopperan ja urheilutapahtuman yhdistelmän. Oopperan kolmiosainen nimi on Paavo Suuri. Suuri Juoksu. Suuri Uni. Kaksi ensimmäistä näytöstä esittelee yksityisen Nurmen, joka heti ensimmäisessä kohtauksessa kieltäytyy vannomasta sotilasvalaa, koska on vannonut jo tärkeämmän valan.

Nurmi tutustuu sittemmin tulevaan vaimoonsa, jonka kanssa solmii lyhyeksi jääneen avioliiton. Yksityinen onni on vain hetken kangastus, sillä Nurmi janoaa voittoja ja maailmanennätyksiä kansainvälisillä radoilla. Ennen kaikkea USA:ssa, missä urheilijoista tehdään suuria tähtiä. Nurmi tekee juoksemisesta itselleen myös rahallisesti tuottavan ammatin. Hän tutustuu myöhempään tasavallan presidenttiin Urho Kekkoseen, josta tulee tavallaan hänen Mefisto-hahmonsa.

Kekkonen häviää taistelun Kansainvälisen yleisurheiluliiton kanssa ja Nurmi ajetaan ulos Los Angelesin olympiastadionilta. Kekkonen antaa Nurmelle kuitenkin uuden mahdollisuuden, ”mahdottoman tehtävän”. Hän lupaa suurenmoisen palkkion, jos Nurmi auttaa tiedoillaan ja taidoillaan suomalaiset kolmoisvoittoon Berliinissä 1936 – kuten sittemmin tapahtuukin.

Oopperassa on haastattelijoiden ja sanomalehtien lisäksi kuoroja, mm. naishenkien kuoro, joka ottaa Nurmen vastaan Helsingin olympiastadionilla Suuri Uni- jaksossa vuoden 1940 olympialaisten maratonjuoksun maalissa.

Oopperan komas näytös alkaa ilman edetävää väliaikaa uninäytelmänä. Siinä vuoden 1940 olympialaisten avajaisjuhla muuttuu painajaismaisiksi kuviksi Talvisodasta, II maailmansodasta ja nykymaailman hulluudesta. Nurmi juoksee palavan maaiman lävitse olympiasoihtu kädesssään etsien kisojen johtajaa.

Salaperäinen Tumma nainen haluaa kuulla Nurmelta, mitä hän on juoksullaan tavoitellut, mikä on hänen askeleensa salaisuus ja miksi hän kieltäytyy juoksemasta kunniakierrosta. Oopperan lopussa Nurmi jää oman legendansa ulkopuolelle yksinään suurelle pimenevälle stadionille.

Oopperan tekemisessä keskeinen osa on tietenkin libreton kirjoittajalla. Tekijänä on onneksi Paavo Haavikko, mies joka ei kulje mielellään toisten tallaamia latuja. Paavo Nurmen tapaisen – kansakunnan kaapin päälle jähmetetyn suurmiehen kohdalla vapaan hengen osuus teksin muokkaajana on keskeisessä asemassa. Paavo Haavikko lausui lehdissä melko kitkeriä sanoja kansallisen kulttuurin syrjäyttämisestä, kun viereisellä stadionilla järjestetyn Tina Turnerin konsertin takia jouduttiin peruuttamaan Nurmi-oopperan ensimmäinen esityskerta. Sikäli voimme olla onnellisia, ettei Nurmen patsasta korvattu Turnerin patsaalla!

Toinen keskeinen henkilö oopperan valmistamisessa on tietenkin sen ohjaaja. Kalle Holmberg on ilman muuta ottanut toteutettavakseen Herakleen urotyön. Miehen rohkeutta ei ainakaan voi tämän jälkeen kukaan asettaa kyseenalaiseksi, ja se on jo paljon miehen elämässä.

Kaikkein suurimman huomion kohteena oopperassa tulee tietenkin olemaan sen pääosan esittäjä, eli tukholmalainen baritoni Gabtriel Suovanen. Tänä vuonna hänellä oli toinenkin maailmankantaesitys The Triumph-oopperassa Brysselissä. Syksyllä 2000 hän laulaa Marcellon osan Puccinin La Bohèmessa sekä 2001 Billy Buddin osan Brittenin samannimisessä oopperassa. Suovanen on pelannut jääpalloa kansallisella tasolla ja harrastanut myös jalkapalloa.

Muiden roolien miehityksestä todettakoon, että sopraano Johanna Rusanen on Nurmen vaimon osassa ja tenori Seppo Ruohonen saa kunnian esiintyä Kekkosena.