Arvio: Everstinna
Huikea Everstinna herää eloon Heidi Heralan tulkitsemana-
Kun Helsingin Kaupunginteatterin näyttelijä Heidi Herala oli lukenut Rosa Liksomin Everstinnan arvion Helsingin Sanomista, hän oli rynnännyt kauppaan ostamaan kirjan, lukenut sen ja välittömästi soittanut Rosa Liksomille tiedustellakseen, kenellä on näytelmän oikeudet. Seuraava askel olikin jo teatterinjohtajan pakeille kertomaan, että tämän Everstinnan roolin hän haluaa tehdä.
En ihmettele yhtään. Everstinna on fantastinen kirja, Rosa Liksomin seitsemän vuoden päätyö, meänkielellä kirjoitettu fiktiivinen teos pohjautuen Annikki Kariniemi-Willamo-Heikanmaan (1913-1984) tarinaan. Minun ylistykseni kirjalle voit lukea tästä KLIK.
Olen kuunnellut Rosa Liksomia useissa eri tilaisuuksissa ja hän on kertonut halunneensa Everstinnassa kuvata kansallissosialismin nousua ja sitä, miten on selitettävissä, että ihmiset lähtevät ääriliikkeisiin mukaan. Toisena isona teemana Everstinnassa pohditaan myös perheväkivaltaa ja sen psykologista taustaa.
Everstinnan tapa tarkastella historiaa on viiltävän tarkka. Äärioikeisto on jälleen nousussa koko Euroopassa. Kuinka helppoa onkaan kenelle tahansa lähteä etsimään vastauksia jostakin isosta ja voimakkaasta liikehdinnästä. Kuinka äkkiä julmuudesta tulee arkipäiväistä. Tämän teoksen tuominen näyttämölle on puhumista asioista ääneen.” Everstinnan ohjaaja ja dramatisoija Susanna Airaksinen.
Everstinna on kirjana ja myös näytelmänä yhden yön matka muistoihin. Everstinna on vanha nainen puulämmitteisessä mökissään Lapissa, joka käy läpi elämänsä tapahtumia ja omia valintojaan. Hänen polullaan on ollut aatteen paloa ja aistillista intohimoa, mutta myös väkivaltaisen suhteen karmeutta. Tarinassaan everstinna on kuitenkin toimija, edelleen ylpeä päätöksistään. Hän kertoo todeten lapsuudestaan, suhteestaan everstiin ja natsiaikoihin sekä liitostaan uuden miehen kanssa. Joissain kohdissa hän perustelee ratkaisujaan, mutta ei selittele, eikä kadu.
Näytelmän työryhmä kertoi miettineensä eri ratkaisuja Everstinnan toteuttamiseen. Tuodakko Everstinnan muut henkilöt fyysisinä näyttelijöinä vai miten heidät esiteltäisiin. He olivat päättäneet, ”että ei tavallisteta tätä näytelmää”, joten ainoastaan everstinna on näyttämöllä ja muut henkilöt joko ääninä tai vaikkapa villapaitana paikalla. Ratkaisu on loistava, everstin äänenä on Santeri Kinnunen ja everstinnan isän, Matti-sedän ja Vompaktin (Konrad von Bagh) äänenä Rauno Ahonen.
Lavastuksesta vastannut Vilma Mattila oli loihtinut HKT:n Pienelle näyttämölle lappilaisen suomaiseman höyryävine silmäkkeineen ja kitukasvuisine puineen. Toisaalla oli everstinnan mökki, jonka nojatuoliin aina palattiin hengähtämään aiemman elämän muistoista. Lavastus oli visuaalisesti vaikuttava ja toimi erinomaisesti. Mainitsen vielä mainion lentokonetoteutuksen!
Everstinna on minun urani suurin rooli. ”- näyttelijä Heidi Herala Helsingin Kaupunginteatterin syyskauden esittelyssä 13.8.2019
Näytelmä alkaa everstinnan sisääntulolla. Hänellä on päällään kylpytakki, jonka rinnuksissa kimaltelevat kunniamerkit. Päässä on Lapin myssy ja silmillä aurinkolasit. Askel on hutera. Ensimmäisissä repliikeissä meän kielen henkoset kuuluvat voimakkaasti.
Ensi-illassa Heidi Heralan voimakas latautuminen everstinnan rooliin oli aistittavissa aina katsomon takariveille asti, hänen intensiteettinsä koko kaksituntisen näytelmän ajan oli aivan huipussaan.
Rooli edellyttää melkoista muuntautumista, välillä everstinnan tarinassa palataan neljävuotiaaksi, välillä ollaan seitsenkymppisiä ja kaikkea siitä väliltä. Jotkut tarinan vaiheet Heidi Herala kertoo vimmalla ja huutaen, joissain hän makaa ääneti paikallaan. Minua puhuttelivat kaikkein eniten kohdat, joissa hän rauhoittui kertomaan tuntojaan, todella tuomaan syvyyttä everstinnan elettyyn elämään.
Samoin kuin Rosa Liksom (synt. 1958) on sanonut, että ei olisi voinut kirjoittaa Everstinnaa nuorempana, samoin uskon, että nyt oli Heidi Heralalle (synt. 1960) juuri täydellinen hetki heittäytyä everstinnan rooliin. Hänen silmänsä tuikkivat nuorena tyttösenä ja yhtä lailla hän pystyi erittäin uskottavasti tuomaan everstinnan eletyt tunnot näyttämölle.
Minulle näytelmä palautti vahvan lukukokemukseni jälleen mieleen. Näytelmän tarinat ja repliikit ovat suoraan kirjasta, mutta dramaturginen painotus oli hieman eri kuin minun kokemuksessani. Näyttämöllä oli mukana hengästyttävää hulluttelua, kun minä luin kirjaa todella vakavamielisesti. Mielenkiintoista oli havainnoida tulkintojen eroja.
Suosittelen Everstinnaa sekä Rosa Liksomin Everstinnan lukeneille että heille, jotka eivät ole kirjasta kuulleetkaan. Erityisesti historian ystäville, parisuhteista kiinnostuneille ja puhenäytelmiä rakastaville.
Ensi-illan lopuksi koko katsomo nousi osoittamaan suosiota Heidi Heralan vahvalle roolisuoritukselle bravo-huutojen kaikuessa. Kotiin lähtiessä korvamatona soi Lili Marlene.