Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Kinky Boots

Niki Räsänen – Ruotuväki – 17/2018

Kinky Boots yllättää tyyppiyleisön

Helsingin kaupunginteatterin musikaaliuutuus viestii tärkeää sanomaa drag-taiteen keinoin.

Suomalainen yleisö antamassa aplodeja seisten – tapahtuu harvoin ja kertoo, että juuri on todistettu jotain todella merkityksellistä.

Tällaisen hetken pääsin kokemaan Kinky Boots -musikaalin esityksessä Helsingin kaupunginteatterissa. Cyndi Lauperin säveltämä musikaali on saanut ensi-iltansa ympäri maailmaa, niin Broadwaylla kuin West Endin lavoilla – ja nyt Helsingissä. Showta tituleerataan vuosikymmenen suurimmaksi musikaaliksi.

Kinky Boots on uranuurtaja: se yhdistää musikaaliin drag-taiteen. Drag mielletään usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen omaksi taiteenalaksi hämäriin kuppiloihin. Tämän mielikuvan Kinky Boots muuttaa: se tuo dragin kaiken kansan nähtäville ja tarjoaa vieraaksi miellettyyn taiteenalaan turvallisen kosketuspinnan.

Toki esimerkiksi Ru Paul’s Drag Race on nuorten keskuudessa huippusuosittu realityohjelma, mutta tavalliselle teatteriyleisölle Kinky Boots on mahdollisesti ensimmäinen tilaisuus nähdä oikea drag-artisti esiintymässä – vaikkakin osana musikaaliesitystä.

Musikaali kertoo tarinaa konkurssin partaalla olevasta kenkätehtaasta. Isältään kenkätehtaan perinyt Charlie (Petrus Kähkönen) haluaa pelastaa tehtaan, muttei tunnu keksivän, miten.

Charlie törmää sattumalta Lolaan (Lauri Mikkola), drag-artistiin, jonka esiintymiskorkokengät ovat jatkuvasti hajalla. Charlie oivaltaa, että auttamalla Lolaa hän voisi pelastaa tehtaan työntekijät irtisanomisilta.

Alkaa tarina odottamattomasta ystävyydestä. Tie ei ole välttämättä tasainen ja mutkaton, mutta sitäkin opettavaisempi. Musikaali on oiva opetus siitä, että hyväksymällä pyyteettömästi sekä toiset että itsensä avautuu tie onnistumisiin.

Lavalla on toinen toistaan taitavampien esiintyjien lisäksi todella näyttävä lavastus. Helsingin kaupunginteatterin suuri näyttämö muotoutuu esityksen aikana kenkätehtaasta häikäiseväksi drag-klubiksi ja Milanon muotiviikoiksi. Kinky Boots tekee lavastuksesta osan esitystä: kenkätehtaan liukuhihnaa käytetään näyttäviin koreografioihin ja kaksikerroksisella lavasteella osataan luoda vakuuttavasti eri miljöitä.

Uskottavan musikaalista tekee ehdottomasti Mikkolan esittämä Lola, joka on kaikkea muuta kuin vain mekkoon puettu mies. On todella vaikeaa uskoa, ettei Mikkola ole esiintynyt drag-taiteilijana ennen rooliaan; niin taitava hän on. Diivailu ja haastavat vogue-koreografiat ovat täydellisesti hallussa. Roolihahmo täyttää lavan joka kerta sinne saapuessaan – myös suurimmat aplodit kuullaan hänen soolojensa jälkeen.

Myös sympaattinen Lauren (Anna Victoria Eriksson) saa yleisön soolollaan hihkumaan ilosta. Eriksson todella tuntuu olevan roolihahmonsa ruumiillistuma. Vaikka hän on musikaalissa selkeässä sivuroolissa, hän ottaa hetkensä haltuun ja jää varmasti jokaisen mieleen.

Tämä on tarina, joka suomalaisten tulee nähdä ja kokea. Niin mukaansa tempaava kertomus erilaisuudesta yhdenvertaisuudesta, että jammailu viimeisen biisin soidessa on välttämätöntä.

Kinky Boots on sydämellinen tarina aivan loistavien esiintyjien tähdittämänä. Koreografiat sekä lauluosuudet ovat loppuun asti viimeisteltyjä ja Lolan upeat drag-enkelit saavat keski-ikäisetkin vislaamaan.