Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Arvio: Päiväni murmelina

Taina Tervo – Hyvällä tiellä -blogi – 4.11.2020

Päiväni murmelina – kun yksi päivä toistuu ja toistuu…

Kun kuulin, että Päiväni murmelina -elokuvasta on tehty musikaali, joka tulee Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistoon Samuel Harjanteen ohjattavaksi, ajattelin, että nyt taisi Harjanne ottaa pahan palan purtavakseen. Eihän tuollainen elokuva, jossa yksi päivä toistuu koko ajan samana pienin muutoksin, voi toimia lavalla ja musikaalina. Voi minua epäilevää Tuomasta! Tietenkin se voi toimia ja etenkin silloin, kun sen puikoissa häärii kansainvälistäkin mainetta niittänyt maamme parhaimmistoon kuuluva musikaalin tekijä Harjanne.

Kävin jo tovi sitten katsomassa Päiväni murmelina -komediamusikaalin. Produktion roolitus oli nappiosuma: pääpari Lari Halme Phil Connorsina ja Maria Lund Rita Hansonina toimivat kuin se kuuluisa junan vessa. Äänet soivat kauniisti yhteen ja myös heidän soolo-osuutensa olivat erinomaiset. En ymmärrä Hesarin kriitikon arvostelua produtkiota ja sen tekijöitä kohtaan, enkä etenkään hänen sanojaan, että Lund pelasti koko shown. Mielestäni muun muassa Halme oli loistava Connorsin roolissa, ja musikaalin roolitus oli kauttaaltaan todella onnistunut.

Soololaulukohtauksista minulle kuitenkin jäi parhaiten mieleeni Nancyn (Raili Raitala) koskettava ja kaunis kappale ”Nancyn rooli” (alkup. Playing Nancy). Raitalan upea ääni ja vahva, mutta herkkä tulkinta saivat kyyneleet kihoamaan silmiini. Tämän nimen painan mieleeni etsiskellessäni seuraavia musikaali- ja musiikkiteatteriproduktioita katsottavakseni. Nappi valinta roolittajalta!

Suomenkieliset lauluversiot alkuperäisiä parempia

Palataanpa vielä alkuun eli epäilyyni tarinan toimimisesta näyttämöllä ja musikaalina. Musikaalin luojat Tim Minchin ja Danny Rubin tiesivät, mihin ryhtyivät alkaessaan käsikirjoittaa ja säveltää Groundhog Day -elokuvaa musikaaliksi. Erityisen pohdiskelun kohteeksi nousivat Phil Connorsin rooli sekä tarinan perustuminen toistoille.

– Päiväni murmelina oli ainutlaatuinen haaste. Koska tarina perustuu toistolle ja loukussa olemiselle, minun täytyi tehdä lukuisia päätöksiä siitä, kuinka musiikin tulisi heijastaa teemoja, sanoo Tim Minchin Päiväni murmelina -musikaalin käsiohjelmassa.

Hienosti toisto ja loukussa olo on kuitenkin näyttämölle saatu tuotua ja myös musiikki hyvin tukemaan tarinaa. Musikaalin suomennoksesta vastaavat Reita Lounatvuori ja Hanna Kaila, joista jälkimmäinen on suomentanut laulut. Kuuntelin alkuperäisiä kappaleita Spotifylta ja täytyy sanoa, että laulujen suomenkieliset versiot ovat todella hyviä. Mielestäni Harjanteen ohjauksessa biisit kuulostivat jopa paremmilta kuin alkuperäismusikaalin soundtrackilla, joten well done siltäkin osin.

Tarinan teemasta ja pääteemasta

Pidin todella paljon musikaalin hienoista joukkokohtauksista. Tanssi ja laulu oli treenattu viimeisen päälle ja ne kuvastivat hyvin Murmelinpäivän karnevaalitunnelmaa. Musikaalin teema siitä, kuinka me ”sit-ku-tellaan” ja siirretään asoita tuonnemmaksi, on aina ajankohtainen. Tokihan se on aika tyypllistä meille ihmisille, että sitten kun minulla alkaa kesäloma, pyöräilen joka päivä jonnekin valokuvaamaan luontoa ja sitten kun saan töitä, alan käydä tanssitunneilla vähintään kolme kertaa viikossa ja sitten kun säät paranevat, lähden lenkille ja sitten kun… Loputonta sit-ku-ttelua. Ehkä vain olisi hyvä alkaa tehdä niitä asioita nyt, eikä sit ku…!

Toinen tarinan teemoista, joka mielestäni on se pääasia, on kuinka Phil Connors vihdoin oppii nauttimaan elämän pienistä asioista ja oppii ymmärtämään, että muiden auttaminen on tärkeää ja siitä saa hyvän fiiliksen. Päiväni murmelina on laadukasta musikaaliteatteria ja Samuel Harjanne teki sen jälleen – ohjasi onnistuneen ja hienon musikaalin. Jään innolla odottamaan hänen seuraavaa musikaaliproduktiotaan Hkt:n näyttämölle.