Arvio: Pieni merenneito
Pieni Merenneito vie katsojan kauniin merenalaisen maailman ääreen
Helsingin kaupunginteatterin Pieni Merenneito -musikaali on monella mittapuulla iso. Ennakkoon saatujen tietojen mukaan kyseinen musikaali on suurin taloudellinen satsaus, mitä teatteri on historiansa aikana tehnyt. Pakko myöntää, että sen kyllä huomaa.
Viime torstaina ensi-iltansa saanut musikaali näyttää ja kuulostaa Disney-piirretyltä. Tarina on tuttu, vaikka poikkeavuutta 1989 ilmestyneeseen kuuluisaan animaatioelokuvaan on. Perusperiaatteeltaan tarinan ydin on sieltä tanskalaisen H.C. Andersenin alkuperäistarinan ajoilta sama: rakkaus, erilaisuus ja niiden takia syntyvät konfliktit.
Pieni merenneito Ariel (Sonja Pajunoja) haikailee ihmiselämän perään mutta hänen isänsä, kuningas Triton (Mikko Vihma) on ihmisiä vastaan. Pelastaessaan merihätään joutunutta prinssi Erikiä (Martti Manninen), alkaa rakkaustarina, joka ajaa Arielin epätoivoiseen tekoon pahan tätinsä Ursulan (kuin tähän rooliin nakutettu Sanna Saarijärvi) taian avulla. Mutta kuten usein Disneyn versioissa kuuluisista tarinoista, lopussa hyvä voittaa pahan ja rakkaus erimielisyydet.
Teknisesti näytelmä on paikoitellen häikäisevä. Yleisö pääsee todistamaan aitiopaikalta katsomossa sitä kuuluisaa teatterin taikaa isolla kynällä.
Suuri panostus näkyy. Vedenalaiset uintikohtaukset ovat niin uskottavia, etten varmasti ollut ainoa katsomossa, joka pidätti hengitystään luultuaan olevansa veden alla. Varsinkin sivuamani Erikin merihätään joutuminen jossa Ariel hänet pelastaa, on varmasti yksi kauneimpia näyttämökuvia, jota on teatterin lavalla nähty.
Viimeisintä teatteritekniikkaa hyväksikäyttäen, alkuperäisiä esikuviaan kunnioittavaa mutta sopivasti siitä irtaantuvaa naamiointia ja puvustusta, toimivan koreografian ja nämä kaikki yhteen niputtavan Samuel Harjanteen ohjaus tekee Helsingin kaupunginteatterin Pienestä Merenneidosta teatterisyksyn yhden puhutuimmista teoksista.
Lavalla nähdään toinen toistaan hienompaa ja hersyvämpää hahmoa, joista mainittakoon Tuomas Uusitalon kokki ja hänen kanssaan Arielia vahtivan rapu Sebastianin (mainio Tero Koponen) hulvaton takaa-ajokohtaus. Myös lokkien tanssia Posetiivisyys/positiikkisyys -kappaleen aikana naurettiin matkaseuralaisen kanssa vielä kotimatkallakin.
Salonseutulaista osaamista lavalla
Pienen Merenneidon riveistä löytyy myös salolaisittain mielenkiintoista nähtävää. Salolaistaustainen näyttelijä Peter Nyberg pääsi mukaan produktioon perinteisen koe-esiintymisen kautta, joka pidettiin keväällä 2018.
Ensi-illan jälkeen tavoitettu Nyberg huokuu tyytyväisyyttä kysyttäessä tämän hetkisiä fiiliksiä.
– Oloni on huojentunut. Väsyttäähän se toki, kun takana on pitkien ja raskaiden viikkojen harjoitusrupeama, mutta fiilis on mitä mahtavin, Nyberg toteaa.
Peterin tie Pienen Merenneidon kanssa on ollut pitkä mutta palkitseva. Joitakin kuukausia koe-esiintymisestä tuli tieto produktioon pääsystä. Samalla tuli tietoon, että Peter toimii prinssi Erikiä näyttelevän Martti Mannisen niin sanottuna ”understudynä”, eli toisin sanoen tarvittaessa paikkaa Mannista. Joitakin esiintymisiä Erikin roolissa on tiedossa, joista ensimmäinen on tulevan lauantain päiväesityksessä.
– Sain tietää asian heti, kun kuulin viime keväänä olevani produktiossa mukana. Hain produktioon paitsi ensembleen mutta myös Erikin rooliin, Nyberg kertoo.
Pienen merenneidon tarinan teemat laittavat näyttelijän pohtimaan asioita syvemmältä.
– Tarinan teemoina ovat kapinallisuus yhteiskunnan asettamia oletuksia ja muotteja kohtaan, kaipuu maailmaan, jonka osana ei voi olla, sekä kuulumattomuus omaan kehoonsa. Ne merkitsevät minulle hyvin paljon. Tarinassa on tärkeät ja äärimmäisen koskettavat piirteensä ja jo miljöönsä puolesta se kolahtaa kaltaiseeni meri-ihmiseen, Peter pohtii.
Viime kesänä Salon teatterin Vuohensaaren kesäteatterissa ohjausdebyyttinsä tehnyt Nyberg uskaltaa paljastaa tulevaisuudestaan varmana vain seuraavan ohjausproduktionsa, joka on ensi kesänä myös Vuohensaaressa. Näyttelijäntyöllisistä asioista pitää olla vielä hiljaa.
– Sen verran uskallan kuitenkin paljastaa, että näyttelijäntöitä tulee olemaan kaudella 2020-2021.
Pieni Merenneito on herättänyt paljon keskustelua. Palaute on Peterin sanojen mukaan ollut uskomattoman hienoa ja sitä sopiikin kehua.
– Esitys on kokonaisvaltainen spektaakkeli, jollaista harvoin näkee edes kansainvälisellä kentällä. Tätä vedenalaista fantasiamaailmaa et halua jättää kokematta.