Arvio: Seikkailu jouluyönä
ShedHelsinki antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden loistaa – Tanssia voi pyörätuolillakin
Nuorimies pyörähtelee innokkaasti lavalla sähköpyörätuolillaan ja hymyilee samalla leveästi. Jere Tikkanen on täysin musikaalin lumoissa. Ei voi kuin ihailla hänen ja muiden lasten intoa studio Pasilan lavalla.
Musikaalin ohjaaja Marco Bjurström tiivistää, että lapsilla on yksi tai useampi hyvä syy olla harrastamatta musiikkiteatteria. Se voi olla vamma tai taloudellinen syy. Joka tapauksessa tässä musikaalissa ne eivät ole esteitä, eivätkä edes hidasteita.
Parhaillaan esitettävä Seikkailu jouluyönä -musikaali on ShedHelsinki-säätiön historian kolmas suurtuotanto. Säätiön tavoitteena on tarjota kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus esiintyä. Musikaalissa lavalla nähdäänkin noin 130 lasta ja nuorta. Nuorimmat heistä ovat 9-vuotiaita ja vanhimmat 19-vuotiaita.
Musikaalin käsikirjoitus pohjautuu ShedHelsingin esikuvan Lontoon Chickenshedin tuotantoon. Lontoossa on jo vuosikymmeniä pyörinyt teatteri, jossa lasten ja nuorten taustalla ei ole ollut merkitystä.
Musikaali on tehty siten, että jokaiselle lapselle löytyy sopiva rooli. Jokainen ei voi olla päähenkilö, mutta jokainen pääsee loistamaan. Haluaisin kehua kaikkia lapsia ja nuoria, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista näin lyhyessä tekstissä.
Pantolandia vilisee tuttuja satuhahmoja
Näytelmän juoni yhdistelee ennakkoluulottomasti klassikkosatuja. Kehyskertomuksena toimii tarina lapsista ja tädistä, joka kertoo heille tarinaa epäonnisesta joulupukista.
Joulupukki jättää lapsille kolme lahjaa, joita tosin ei ole tarkoitettu heille. Pukki ei huomaa virhettään, vaan jatkaa matkaansa Korvatunturille.
Tädin tarinan mukaan joulu on kuitenkin vaarassa, jos kaikkia lahjoja ei ole jaettu keskiyöhön mennessä. Lasten on pakko lähteä viemään lahjoja tuttuja satuhahmoja vilisevään Pantolandiaan, kirjailija Charles Dickensin Saiturille ja H. C. Andersenin Lumikuningattarelle.
Näytelmä edustaa englantilaista jouluperinnettä, pantoa, jolla tarkoitetaan huumoria, tanssia ja laulua sisältävää esitystä. Suomalaiset eivät ole juuri pantoa nähneet, mutta se uppoaa hyvin yleisöön. Erityisesti pienen pahan suden karjahdus jää mieleen.
Lavalla nähdään lasten rinnalla heidän opettajiaan, jotka ovat ammattinäyttelijöitä ja -muusikoita. Erityisen mainioita hahmoja ovat Tuhkimon rumat sisarpuolet Florence (Jyri Numminen) ja Jemina (Valtteri Gutev). Miesten pukeutuminen naisiksi jaksaa aina naurattaa, etenkin sisarpuolten lihaksikkaat sääret.
Näytelmä kahdella kielellä
Musikaali ei tyydy tarjoamaan elämystä ainoastaan suomenkielisille lapsille. Esitys on tarjolla myös suomalaisella viittomakielellä.
On jännittävää nähdä, miten ilmaisukykyinen viittomakieli on parhaimmillaan. Viittomilla saa viestitettyä jopa kappaleiden tunnelmaa.
Viittomakieli ei jää vain tulkkien viestintävälineeksi. Lavalla nähdään myös ensimmäisenä Teatterikorkeakoulusta valmistunut kuuro näyttelijä Silva Belghiti ja joukko viittomakielellä puhuvia nuoria.
Viittomista tulee luonteva osa tarinaa, kun kaikki lapset ja nuoret esittävät alussa ja lopussa yhteisen Jouluna laulaa saa -kappaleen. Kertosäe esitetään sekä laulettuna että viitottuna.
Kaiken kaikkiaan Seikkailu jouluyönä -musikaali sisältää nuorten näyttelijöiden iloa ja intoa, jolle on annettu hulppeat puitteet. Ohjaaja Marco Bjuström kuuluu valtakunnan ykkösnimiin samoin kuin kapellimestari Tuomas ”Tumppu” Kesälä.