Taustaa
Isoja kysymyksiä ja inhimillistä olemista – haastattelussa ohjaaja Johanna Freundlich
"Mahtava teksti, hienot roolihenkilöt, ihanat ristiriidat", ohjaaja Johanna Freundlich ajatteli luettuaan ensimmäisen kerran Lucy Kirkwoodin Lapset. Näytelmä kolahti heti.
Lue lisääOhjaajan sana – Vain parasta minulle
Vain parasta minulle on saanut alkunsa ainutlaatuisella tavalla: kirjailijat ovat saaneet vapaat kädet. Tuloksena on yllättäviä, rohkeita ja absurdeja maailmoja, jonka kaltaisia harvemmin suomalaisten kaupunginteatterien näyttämöillä nähdään. On kiinnostavaa, kuinka samanlaisia tematiikkoja kaikki kolme näytelmää kantavat, vaikka ne ovat syntyneet toisistaan irrallaan ja erilaisista lähtökohdista. Ne keskustelevat keskenään ja täydentävät toistensa ajatuksia.
Lue lisääMerisään kyborgihahmo on poikkeuksellisen laajan yhteistyön tulos
Maija Vilkkumaan Merisää-näytelmässä nähdään Kaisa Torkkelin esittämä kyborgihahmo, jota on suunniteltu, kehitelty ja valmistettu monen osaston ja henkilön voimin. Hahmo on lavalla vain muutaman minuutin ajan, mutta silti sen toteuttamiseen on käytetty valtava määrä työntunteja.
Lue lisääMerisään oudossa retrofuturistisessa maailmassa ystävät tarrautuvat toisiinsa
Maija Vilkkumaan esikoisnäytelmä Merisää vie katsojan kummalliseksi muuttuneeseen maailmaan, jossa Etelä-Helsingin kadut ovat huuhtoutuneet mereen. Veden varaan jäänyt kaupunki on pakottanut asukkaat etsimään uudenlaisia tapoja pärjätä elämässä.
Lue lisääYllättävä kohtaaminen saa aikaan murtuman olemisen tavassa
Elina Snickerin lyhytnäytelmässä Itku vieraalle kaksi kehoiltaan ja rajoiltaan hyvin erilaista ihmistä tapaavat sattumalta uimahallin pukuhuoneessa. Kohtaaminen pakottaa irtautumaan itselle ominaisesta tavasta olla läsnä.
Lue lisääMoniulotteinen draamakomedia perkaa avioeron kerrannaisvaikutuksia
Avioliiton päättyminen vaikuttaa väistämättä eroavaa pariskuntaa laajempaan joukkoon. Mitä tiukemmin elämät ovat kiertyneet toistensa ympärille, sitä varmemmin eroon sotkeutuvat myös muut ihmissuhteet.
Lue lisää