Metsä

Suuri näyttämö
Premiere 10.11.2011
2 hrs 45 mins
standard ticket 32/27 € - 43/38 €

Note: No longer in repertoire!

A true celebration of theatre, featuring Lasse Pöysti, Esko Roine and Asko Sarkola, among others. Directed by Juri Solomin.

Cast: Pertti Koivula, Antti Lang, Tuukka Leppänen, Tiina Pirhonen, Lasse Pöysti, Esko Roine, Eppu Salminen, Kreeta Salminen, Asko Sarkola, Eija Vilpas, Tom Wentzel

Translation into Finnish: Jukka Voutilainen
Director: Juri Solomin
Set design: Aleksandr Glazunov
Costume design: Aleksei Trefilov
Composer: Grigori Gobernik
Assistant director: Viktor Drevitski
Lighting design: Markku Penttilä
Sound design: Eradj Nazimov
Make-up: Anne Gorlewski-Leino
Hair: Anu Laaksonen
Interpreter: Evgenia Svaikina

Gallery

Kaksi näyttelijää esiintyy hämärästi valaistulla näyttämöllä. Toisella etualalla olevalla miehellä on hattu ja takki päässään ja hän katsoo alaspäin. Toinen mies kyyristelee kivien ja rekvisiitan lähellä ja katsoo keskittyneesti kohti ensimmäistä miestä. Kohtaus tuntuu dramaattiselta ja jännittyneeltä.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää aikakauden puvuissa; nainen koristeellisessa puvussa seisoo kahden miehen välissä, joista toisella on puku ja toisella univormu, ja heidän takanaan on maalattu silta ja puita.

Kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta naista seisoo vierekkäin, kädestä pitäen ja hymyillen. Toisella on ruskea puku, jossa on pitsikaulus, toisella valkoinen puku, jossa on röyhelöitä ja sinivihreitä nauhoja. He vaikuttavat iloisilta, mahdollisesti näyttämöesityksen aikana.

Aikakauden asuun pukeutunut nainen nauraa pitelemällä vanhaa puulaatikkoa, kun harmaaseen takkiin pukeutunut yllättynyt nuori mies katselee sitä suu auki hämmästyksestä.

Kaksi iäkästä miestä istuu pitsikankaalla peitetyn pöydän ääressä; toinen näyttää rauhalliselta ja mietteliäältä, kun taas toinen, jolla on ilmeikkäät kasvot, näyttää huutavan tai reagoivan tunteisiin. Kohtaus on asetettu näyttämölle.

Lavalla esiintyy kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää; toinen seisoo itsevarmasti liivi kainalossaan, kun taas toinen, harmaahiuksinen näyttelijä pitää kättä kasvoillaan yllättyneen näköisenä. Heidän takanaan näkyy metsätausta.

Kaksi teatteriasuihin pukeutunutta miestä seisoo yhdessä; toisella on turbaanimainen päähine, violetti liivi ja rusetti, kun taas toisella on vyö ja muodollinen puku, molemmilla ilmeikkäät kasvot, hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Viisi näyttelijää esiintyy lavalla aikakauden puvuissa; kolme on keskustelun keskipisteessä ja kaksi seisoo taustalla. Lavastuksessa on puu, ruukkukasvi, tuoleja ja tumma, metsämainen tausta.

Kolme miestä esiintyy lavalla ruokapöydän ympärillä. Yksi mies, paljain jaloin ja kirje kädessään, näyttää ahdistuneelta. Toisella on yömyssy ja kaapu, ja kolmas seisoo juhlallisesti punaisessa vyötärössä. Tausta on hämärästi valaistu.

Punaliivinen mies vihoittelee vihamielisesti ruokaa kattavan pyöreän pöydän lähellä, kun kaksi vanhempaa miestä, joista toisella on turbaani ja toisella juhlavaatteet, katselee. Neljäs mies seisoo taustalla hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Pitkään mekkoon pukeutunut nainen istuu penkillä metsäisessä lavastuksessa, kun paitaan ja sukkanauhoihin pukeutunut mies hyppää dramaattisesti ilmassa häntä kohti. Kohtaus on teatraalinen ja kirkkaasti valaistu.

Lavalla seisoo kaksi vanhempaa miestä aikakauden puvuissa; toisella on tumma hattu, huivi ja viitta, kun taas toisella on mitalein koristeltu vyö ja rusetti, ja molemmat vaikuttavat vakavilta ja mietteliäiltä.

Ulkona penkillä istuu kolme vanhaa ihmistä, joilla on vintage-vaatteet: oranssipukuinen nainen, raitapaitainen mies, joka keskustelee vilkkaasti, ja toinen hattupäinen mies, jolla on kädessään kitara. Taustalla on puita.

Vanhempi mies ja nuori nainen, molemmat aikakauden puvuissa, syleilevät läheisesti lavalla. Nainen katsoo ylöspäin toiveikkaana, kun taas mies katsoo ulospäin pitäen naista suojelevasti kiinni. Tausta on tumma ja dramaattinen.

Lavalla seisoo kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää; yksi mies huutaa iloisesti hattua kohottaen, sinipukuinen nainen seisoo hänen ja valkoiseen paitaan pukeutuneen toisen miehen välissä, molemmat kädet ojennettuina, dramaattisessa teatterikohtauksessa.

Neljä näyttelijää esiintyy lavalla aikakauden puvuissa; punamekkoon pukeutunut nainen istuu pöydän ääressä raidalliseen pukuun pukeutuneen miehen kanssa, kun toinen smokkiin pukeutunut mies seisoo heidän välissään, ja taustalla seisoo vanhempi mies.

Koristeelliseen punaiseen mekkoon pukeutunut nainen pitelee mustaa viuhkaa ja katsoo sivulle, kun taas hänen takanaan tummalla taustalla seisoo muodolliseen pukuun, rusettisolmioon ja punaisiin liiveihin pukeutunut mies.

Siniseen mekkoon ja huiviin pukeutunut nainen istuu maassa, kädessään joutsen, ja punapaitainen mies polvistuu hänen takanaan. He ovat näyttämöllä, jossa on puita ja dramaattinen valaistus, mikä viittaa teatteriesitykseen.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää: yksi puvussa ja lippiksessä katselee alaspäin, toinen ruskeassa takissa ja raidallisissa housuissa elehtii tarmokkaasti ja kolmas valkoisessa aikalaispuvussa viuhka kädessään metsätaustaa vasten.

Kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää istuu pöydän ympärillä, jossa on pitsinen pöytäliina, hedelmiä ja teesetti, ja näyttävät nauttivan vilkkaasta keskustelusta näyttämöllä teatteriesityksen aikana.

Kolme aikakauden pukuihin pukeutunutta näyttelijää esiintyy pöydän ääressä, jossa on ruokaa ja astioita. Keskellä oleva nainen nauraa, ja kaksi miestä molemmin puolin elehtii eloisasti vilkkaan näyttämökohtauksen aikana.

Tummatakkinen vanhempi mies ja siniseen vanhanaikaiseen mekkoon pukeutunut nuorempi nainen seisovat lavalla metsätaustan edessä. Naisella on kädessään pieni ämpäri ja hän näyttää kuiskailevan miehelle, joka hymyilee.

Vanhempi mies, jolla on silmälasit ja valkoiset hanskat, osoittaa kepillä tai työkalulla nuoremman miehen suuta, jolla on paita ja housunkannattimet, tummalla, epäselvällä taustalla.

Pitkään, koristeelliseen vihreään mekkoon pukeutunut nainen seisoo lavalla mustaan pukuun pukeutuneen miehen vieressä, ja molemmat hymyilevät hieman metsäaiheisessa teatterikuvassa.

Reviews

Eeva, 2011/Joulukuu

Review

Outi Rastas

In a traditional forest Take a rich manor lady, a greedy merchant, a scheming maid, and young, immodest lovers. Add two kind-hearted but poor actors and a wise servant, and you get the comedy The Forest, written by Aleksandr Ostrovsky more than a hundred years ago.Typified characters and a predictable plot reveal the age of the play, but on the other hand, the relationship between a wealthy lady and a young boy is a timeless theme. The magnificent backdrops and emotional music that bring the forest to the stage are refreshingly traditional effects.

Salon Seudun Sanomat, 30.11.2011

Review

Arto Aulavuo

Top theatre again in HelsinkiTraditional delicacies Alexander Nikolayevich Ostrovsky (1823-86), who is said to be the father of Russian drama, wrote about 50 plays. The most well-known are The Forest, Wolves and Sheep and Ukonilma.Director Yuri Solom (b. 1935) is remembered as the explorer Arsenyev in Akira Kurosawa’s Oscar-winning Derzu Uzala (1975). The roles of Metsä are played by Finnish stars: Lasse Pöysti, Esko Roine and Asko Sarkola, among others.The result is sophisticated, unhurried actors’ theatre. And the work cannot be faulted in any other way, as in addition to the professionals of the City Theatre, there are skilled Russian guests, set designer Aleksandr Glazunov, costume designer Aleksei Trefilov, sound guru Eradj Nazimov and composer Grirogiri Gobernik.The visit of two rural actors (Roine and Sarkola) to the manor of another relative (Tiina Pirhonen) produces delicious scenes. Confusion arises in both human and business relationships.A merchant (Pertti Koivula), who represents the rising middle class and buys the forest of a noble lady who lives beyond her means, would like to marry his son (Tuukka Leppänen) to a poor but beautiful cousin (Kreeta Salminen). Pöysti lifts his servant from the supporting role to the heart of the work.

Apu, 24.11.2011

Review

Liisa Talvitie

The Secret of the Forest Theatre like The Forest at the Helsinki City Theatre has not been seen in Finnish theatres for a long time. Russian director legend Yuri Solomin knows the theatrical tradition of his home country and relies on the magic of Aleksandr N. Ostrovsky’s play The Forest without any extra magic tricks. There is no need for unnecessary modernization, because human nature is the same now as it was in the 19th century: all kinds of greed, the pursuit of self-interest and games between people are innate in us. The forest is a theatre of skilled actors. Especially the acting of Asko Sarkola, Esko Roine and Lasse Pöysti is enjoyable. Pertti Koivula and Kreeta Salminen are also convincing in their roles. Russian Aleksandr Glazunov has conjured up a magical set for the milieu of a country mansion and the surrounding forest.

Turun Sanomat, 12.11.2011

Review

Eeva Kemppi

Champions on stage

Venäjän Aika,

Review

Hannele Niemi

RAGGED ROLES

Viva, 29.11.2011

Review

Leena Mallat

Old-fashioned good Helsinki City Theatre’s Forest is old-fashioned theatre in a positive sense. Ostrovsky’s play is set in Russia in the 1800s, directed by Russian Yuri Solomin, whose compatriots are also behind the set and costumes. Tiina Pirhonen and the excellent Pertti Koivula have an iron trio as their partners: Asko Sarkola, Esko Roine and Lasse Pöysti. Although the framework of the play is 140 years old, the longing for love, companionship, greed and dishonesty have not changed. Performances on the big stage of the Helsinki City Theatre.

Länsi-Uusimaa, 16.11.2011

Review

Kaarina Naski

The forest responds handsomely when you shout at them

Uutispäivä Demari, 15.11. 2011

Review

Rolf Bamberg

Molière’s play The Forest, which owes it to his comedies: Patinas and pathets in place

Comments

Oli teatterihistoriaa, kun pääsin katsomaan Lasse Pöystin ( ainakin toistaiseksi) viimeistä esiintymistä näyttämöllä. Näytelmä oli hyvä, mutta Lasse Pöysti PARAS!

Hieman viime tingassa pääsin näkemään Metsänkin ja olihan se kieltämättä oikein mainio näytelmä, erityisesti kolmikko Roine, Sarkola ja Pöysti vetivät roolinsa suorastaan huikeasti! Kiitos siis koko työryhmälle antoisasta teatterielämyksestä!

Mennessäni eilen katsomaan Metsää,olin hieman skeptinen,koska pari tuttavaani eivät olleet vaikuttuneet näytelmästä juurikaan.
Minä taas aivan ensi minuuteista lähtien olin haltioitunut silmieni eteen auenneesta näyttömöstä.Aikoihin en ole näin visuaalisesti kaunista lavastusta nähnyt.Itse tarina oli mielestäni aika hepponen,mutta se ei haitannut ollenkaan.Halusinkin juuri tälläistä,keveähköä nautintoa työpäivän päätteeksi. Siitä suurkiitos kaikille asiaan vaikuttaneille!
Hyvää kesää
terv. Kaija-Leena Saari

Tunsin koko esityksen ajan sisäistä hyrinää, mielihyvän kiherrystä.
Upea kokonaisuus musiikkia ja lavastusta myöten.

Upea lavastus! Tunsi olevansa metsässä, jossa linnun laulu kuului ihanana. Musiikki oli kaunista, siitä nautti todella. Tiina Pirhonen ole herkullinen roolissaan, samoin konkarimiehet. Ei se "lukiolaispoikakaan" ollut hassumpi.

Hyvää teatteria on suuri kunnia olla katsomassa. Näyttelijöiden osaaminen ei jätä kyllä ketään kylmäksi. Miehet Pöysti, Sarkola & Roine LOISTIVAT rooleissaan.

Voi miten upeaa!! Lasse Pöysti, Asko Sarkola, Esko Roine ... mikä vahvojen teatterilaisten spektaakkeli. Harmitti, kun ei ollut sylillistä ruusuja heittää lavalle. Kiitos!

Hieno oli esitys. Vaikka matka oli täältä provinssista linja-autolla raskas ja aikaavievä (se Helsinki kun on niin syrjässä) se kannatti. Piste iin päälle oli vielä Lasse Pöystin merkkipäivä joka osui samalle päivälle. Siinä karismaa joka lisääntyy vaan.
Puvustus ja lavastus oli osuneet myös nappiin. Kiitos.

Tiina Pirhonen oli tänään, 12.12, AIVAN LOISTAVA! Päihitti loistavasti "hieman" vanhemmatkin konkarit!

En muista milloin olisin kokenut vastaavan yeatterinautinnon vaikka käyn teatterissa 20-30 kertaa vuodessa. Roine ja Sarkola ovat NEROJA. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä oli hyvä "kenraali" näille taitureille unohtamatta toki rakasta Lassea. Harvalla näyttämöllä on käytössään tällaisia jalokiviä.BG

Suosittelen!

Bravo!

Klassikko, joka kasvoi koko ajan. Huipennus pitää olla lopussa ja tässä esityksessä se oli siellä. Todella viihdyttävää teatteria. SUOSITTELEN! ensi-iltakatsoja

Upea teos. Suomalaiset näyttelijät sopeutuvat perinteiseen venäläiseen draamaan, vaikka nimien lausuminen onkin melkein mahdotonta. Ohjaaja on muuttanut alkuperäsen osien järjestyksen eikä se häiritsee ymmärtämistä - siirtää vain vähän näytelmän painopistettä.

Harmitonta katseltavaa,jäi mukava mieli!!Tiina Pirhonen loisti roolissa ammattimaisella otteella.Ammattilaiset asialla,musiikki,lavastus.Toivoisi lisää kunnon teatteria.

Hieno esitys!!Kerrankin kunnon oikeaa teatteria!Tiina Pirhonen loisti roolissa!!Upea roolityö!!

Hieno ja viihdyttävä esitys! Ihanaa nähdä vaihteeksi tällaista klassista teatteria ja näyttelemistä. Tiina Pirhosen näyttelemistä on ihana katsoa, ja Antti Langin ottaisin omakseni!

Eilisen ensi-illan jälkeen on sanottava:

Olipa ihanaa nähdä nämä huippuherrat lavalla! Asko Sarkola ja Esko Roine näyttelevät mainiosti yhteen ja ikään kuin "kannattalevat" toisiaan. Ja tuo ihana Lasse Pöysti! Siinäkin todellinen ajoituksen mestari, oli hienoa nähdä hänet lavalla!

Lisäksi pidin erityisesti näytelmän upeasta lavastuksesta. Verhojen metsä ja taustan kuutamo tai auringon nousu ja -lasku olivat kauniit. Vielä kiitos hyvästä ja näytelmään sopivasta musiikista!

Metsä yllätti positiivisesti, taitavat näyttelijät sen tekivät!