Saavutettavuustyökalut
Huom! Poistunut ohjelmistosta!
Käsikirjoitus ja ohjaus: Pirkko Saisio
Lavastus ja puvut: Elina Lifländer
Rooleissa: Jonna Järnefelt, Janne Marja-aho, Pirkko Saisio
Muusikot: Jussi Tuurna (kapellimestari), Sara Puljula, Topi Korhonen
Lauluja vankileireiltä Neuvostoliiton vankileireillä syntyneistä runoista ja sävellyksistä koostuva, Pirkko Saision ohjaama Kielletyt laulut on karun kaunista teatteria. Saision myös suurimmaksi osaksi suomentamat tekstit ovat järkyttäviä ja hetkittäin hauskojakin. Saision, Jonna Järnefeltin ja Janne Marja-Ahon tulkitsemat laulut puhuvat vankilaelämästä, kuolemasta, rakkaudesta ja kaipuusta. Kielletyt laulut kommentoi myös nyky-Venäjän tilaa. Yksi puolitoistatuntisen illan kohokohdista on Pirkko Saision viiltävä tulkinta Vladimirin Vysotskin Penseistä hevosista. Orkesterissa soittavat Jussi Tuurna, Sara Pujula ja Topi Korhonen.
Lue lisääKielletyt laulut kulkivat Neuvostoliitossa kädestä käteen LAULUJA ISÄ AURINKOISEN VARJOSSA
Lue lisääJärjestelmän mustat varjot Kielletyt laulut -kabaree tuo neuvostoarjen näkyviin Lähimenneisyyden uudelleen tulkitsemisesta on tullut muotia. Elokuvateattereissa katsojia kerää Valkyria, joka kertoo Hitlerin vastaisesta salaliitosta sekäFrost/Nixon, joka palaa Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin pakkoeron syihin. Samaan genreen on luettavissa Helsingin Kaupunginteatterin Kielletyt laulut -kabaree, joka tuo esiin Neuvostoliiton kansalaisiinsa kohdistaman terrorin ja siihen liittyvän ankaran arjen.
Lue lisääLaulut elävät, muuttuuko ihminen Draamalliset lauluillat ovat Helsingin kaupunginteatterin yksi hartaimmin rakastetuista ohjelmistolinjauksista. Lauluiltojen sarja on harvakseltaan täydentyessään myös alati kaivattu. Kielletyt laulut jatkaa Bellmanin, Brelin ja saksalaisten kabareelaulujen viitoittamaa tietä. Se on koostettu venäläisistä ”alamaailman lauluista”, vankileireillä syntyneistä ja kansanperinteenä eläneistä kappaleista, tai tunnettujen runoilijoiden kielletyistä ja usein nimettöminä levinneistä teksteistä. Pirkko Saision yhteen keräämillä runoilla on oma pitkä historiansa. Monien alkuperää ei tiedetä, ei myöskään minkälaisia eri versioita niistä on liikkunut. Saision pitkälti yhdessä Pirjo Honkasalon ja Jukka Mallisen kanssa suomentamat laulut ja runot uppoavat luontevasti osaksi elävää perinnettä. Puolitoistatuntiselle lauluillalle antaa painoarvoa ja vaikuttavuutta ennen kaikkea se, että esityksellä on myös oma historiansa. Saisio on ollut liikkeellä liki saman kokonaisuuden kanssa jo lähes parikymmentä vuotta sitten Lilla Teaternissa. Esitys oli tuolloin nimeltään Mutsi, mä rakastan huijaria. Entinen nimikappale on muokkautunut Saision uudelleen suomentamana muotoon Mutsi, mä digaan huijarii. Alkuperältään tuntemattoman säveltäjän ja sanoittajan laulu on päivitetty kaikista esityksen lauluista vahvimmin nykyhetkeen ja siinä mielessä se olisi voinut antaa edelleen hyvin nimensä koko esitykselle.< BR> Mikä on totuus Tšetšenian sodasta, Anna Politkovskajan murhasta ja Putin-nuorista? Saision valitsema kokonaisuus on rikastettu kaikilla mahdollisilla ristiriidoilla ja esityksestä muodostuu jännittävän moniääninen jo pelkästään erityyppisistä hahmoista rakentuvan monitaitoisen esiintyjäryhmän ansiosta. Jonna Järnefelt oli mukana jo parikymmentä vuotta sitten. Tanssijana paremmin tunnettu Janne Marja-aho tekee laulavana näyttelijänä sen sijaan oikeastaan aivan uuden aluevaltauksen. Pirkko Saisio osoittaa jälleen ilmaisullista täsmällisyyttään, joka vakuuttaa sekä pelkistetyn paljaassa mustasukkaisuuslaulussa että oopperaa lähestyvässä rehabilitointikohtauksessa, joka pohjautuu Daniil Harmsin tekstiin. Jussi Tuurna vastaa Harmsin satiirin sävellystyöstä, Kiellettyjen laulujen tuoreista sovituksista ja hän myös johtaa esityksen pientä orkesteria. Kaikki kolme muusikkoa ovat vahvasti piirtyvinä persoonallisuuksina lujasti läsnä vauhdikkaassa menossa. Kenties suurimman ja puhuttelevimman Kiellettyihin lauluihin sisältyvän ristiriitaisuuden tuo esille Jukka Mallinen käsiohjelmaan kirjoittamassaan pohjustuksessa. Älymystö on alkanut vastustaa lauluja, joista on tullut Venäjän uuden hengen ilmentäjiä. Alamaailman kieli on juurtunut julkisuuteen, politiikkaan ja liike-elämään.
Lue lisääProtestsånger från sovjettida fångläger Kielletyt Laulut (Förbjudna sånger), dramatiserad och regisserad av Pirkko Saisio, är en suggestiv, starkt engagerande musikföreställning med teaterinslag. Föreställningen bygger på dikter, kompositioner och kommentarer som huvudsakligen uppstått i fångläger i Sovjetunionen. Sällan har man på Helsingfors Stadsteater upplevt liknande expressivt häftiga proteststämningar och ironisk lekfullhet som nu genom de relevanta kopplingarna till det förflutna, Sovjetunionen och dagens Ryssland. I musikföreställningen, som framförs på teaterns Studio Elsa, uppträder Pirkko Saisio, Jonna Järnefelt och Janne Marja-aho med sång, repliker, dramatiserade element och omväxlande koreograferade inslag. Också orkestern, bestående av Jussi Tuurna, Sara Puljula och Topi Korhonen, deltar i agerandet och sångerna. Samspelet mellan orkester och sjungande skådespelare fungerar utmärkt. Beroende på sångernas innehåll, som handlar om allt från frihetslängtan till kärlekslängtan, byter de agerande emellanåt karaktär och rollpersonlighet. På det här sättet blir det också omväxling i Saisios regi. Janne Marja-aho skapar hisnande akrobatiska positioner och är skämtsamt finurlig i sina tolkningar. Både Pirkko Saisio och Jonna Järnefelt spelar intensivt ut i sina tolkningar. Stalinkritik Här ingår bland annat några sånger skrivna och komponerade av den kända satiriska lyrikern Bulat Okudzjava (1924–1997) och sången Peterburg tonsatt av Alla Pugatjova (f. 1949) till ord av poeten Osip Mandelstam (1891–1938) som dömdes till straffarbete och dog i ett fångläger nära Vladivostok. Den kända protestsångaren, poeten och skådespelaren Vladimir Vysotskij (1938–1980) bidrar med två sånger. Dessutom har Pirkko Saisio skrivit orden till flera melodier. Stämningarna växlar från ironisk skämtsamhet till vemod, melankoli, sorg, aggressivitet och uppgivenhet. Både i föreställningens början och slut hänvisas till den nyligen mördade unga ryska journalisten Anastasia Baburova och juristen Stanislav Markelov som jobbade på samma tidning, Novaja Gazeta, som Anna Politkovskaja. Den dramaturgiska spänningen stegrar sig gradvis från ett mera lättsamt tonfall i början mot mörk dysterhet i slutet. Också dekoren, med sina två bilvrak och tidningspapper på scengolvet och ofta en ganska dunkel ljusvärld bidrar till den vemodiga stämningen. Ironin kommer bland annat fram i den rödmålade stjärnan på scengolvet mot vilken de tre uppträdande i några omgångar spetsar var sin ”finka”, den också i Sovjetunionen kända finska puukkon. I de här scenerna hyllas turvis KGB, FSB, demokratin i Sovjetunionen och det heliga Ryssland. Programhäftet är försett med översättaren Jukka Mallinens utmärkt informativa introduktion till den sovjettida undre världen med sin brokiga subkultur där de förbjudna, fascinerande sångerna symboliserade anarkismen och en efterlängtad frihet.
Lue lisää
