Jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä
Lavastuksen suunnittelun lähtökohtia
Evanin maailma koostuu kodista, koulusta – ja internetistä. Miten kuvata näyttämöllä tietoverkkoa, paikkaa, joka ei ole paikka? Virtuaalinen yhteisö on läsnä ruuduilla, isoilla ja pienillä, eri muotoihin pirstotuilla, näyttämön fyysisten tapahtumien yläpuolella. Ruutuja on upotettu sivuseiniin ja koko näyttämö voidaan peittää projisoidulla kuvalla. Verkko ympäröi päähenkilön ja kaikki ne ihmiset, joiden kanssa hän on tarinassa tekemisissä.
Päähenkilömme on näyttämöllä lähes koko esityksen ajan. Siinä, missä Shakespeare lopetti kohtauksensa näyttämöohjeeseen ”poistuvat”, musikaalin käsikirjoittajat saattavat leikata kohtauksesta toiseen kuin elokuvassa. Esityksen on säilytettävä rytminsä, joten Evanin on siirryttävä tilanteesta toiseen muutamalla näyttämöllä otetulla askeleella. Siksi näyttämö on jaettu syvyyssuunnassa useaan tasoon, jotka voivat kukin edustaa omaa paikkaansa kullakin tarinan hetkellä. Tapahtumapaikat voivat liukua esiin ja pois Evanin ympärillä ja näyttelijän liikkuminen leikkaa tarinan paikasta toiseen.
Evan Hansenin tarina kertoo pohjimmiltaan ihmisten kohtaamattomuudesta. Juonen tasolla se sijoittuu kahden kodin huoneisiin ja kouluun. Lavastuksessa useimmat tapahtumapaikat on rajattu realistisen kokoisiksi huoneiksi, vaikka näyttämö on moninkertaisesti suurempi. Näin voimme rakentaa kuvan, jossa näemme samanaikaisesti vaikkapa Murphyn perheen jokaisen jäsenen omassa tilassaan – yksin.
Teoksessa on kahdeksan muusikon orkesteri. Musikaaleissa orkesteri on usein etunäyttämön montussa kokonaan piilossa yleisön katseelta. Tässä teoksessa halusin elävän orkesterin läsnäolon olevan selvästi yleisön havaittavissa ja orkesterin sijoittamiseen muualle kuin monttuun ohjasivat myös muusta ohjelmistosta johtuvat käytännön seikat. Orkesteri on sijoitettu näyttämön takaosaan tyllin taakse. Gobeliinitylli on vanha teatterikikka – edestä valaistuna se näyttää umpinaiselta pinnalta, valon tullessa takaa se on läpinäkyvä. Näin olemme voineet näyttämöharjoitusperiodin aikana päättää, milloin orkesteri on läsnä näyttämökuvassa, milloin piilossa.
Lavastaja Antti Mattila