Emily Brontë – Jo Clifford

Humiseva harju

Love is a force of nature

Main Stage – Eläintarhantie 5
Premiere 30.1.2020
Approx. 3 hrs, incl. interval
Student ticket 15/20/22,50 € (Mon–Thu), Pensioner ticket 27/37/42 € (Mon–Thu), Standard ticket 30/40/45 €

Note: No longer in repertoire!

You loved me. What right did you have to leave me?

Humiseva harju tells the story of the tempestuous relationship between the wild Cathy and Heathcliff, an orphan brought into her family as a child. Spanning their lives from childhood to adulthood, it is a love story about pride, class divides and the destructive power of revenge. It is a love triangle and a story of siblings – a tale of people yearning for freedom in a world where few have the chance to be free.

Humiseva harju (1847) is Emily Brontë’s elemental masterpiece and the only novel she ever wrote. Its reception upon publication was mixed, with critics doubting that a woman could possibly have created such ferocious characters, such a harrowing story and such a vivid world. Today, Humiseva harju is regarded as one of the most important works of Western literature and has inspired
numerous film and stage adaptations. Its powerful portrayal of women has also secured it a prominent place in popular culture.

Performance rights administered by Nordic Drama Corner Oy

Please note: Due to a set element located in the stalls, views from some seats in the centre section of the balcony may occasionally be restricted.

Print the seating plan for Humiseva harju here.

View the programme

Artistic team

Jo Clifford
Dramatisation
Ville Koskivaara
Finnish translation
Private: Lauri Maijala
Direction
Sari Suominen
Costume Design
Katariina Kirjavainen
Set Design
Mikko Helenius
Composer
William Iles
Lighting Design
Eradj Nazimov
Sound Design
Maija Sillanpää
Make-up design
Ari-Pekka Lahti
Dramaturg

Performers

Seating chart

Zoom in

Stage

Main Stage

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki

More information and arrival instructions

Gallery

Henkilö, jolla on lyhyet ruskeat hiukset ja sinapinkeltainen villapaita, seisoo ulkona mutkittelevalla sorapolulla ja katsoo kameraan vakavalla ilmeellä. Ruoho ja pensaat reunustavat polkua pilvisen taivaan alla.

Kolme ihmistä seisoo ulkona kivisellä hiekkapolulla. Etualalla seisoo huiviin ja takkiin pukeutunut nainen, hänen takanaan pöydän ääressä istuu toinen henkilö, ja kauempana takana seisoo mustiin pukeutunut mies. Taivas on pilvinen ja näyttää siltä, että sataa lunta.

Joukko esiintyjiä, joilla on riekaleiset, tummat puvut ja hehkuvat violetit sormenpäät, seisoo lavalla kädet kohotettuna, kun taas toinen hahmo seisoo dramaattisesti korotetulla korokkeella taustalla tunnelmallisessa näyttämövalaistuksessa.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää; neulehattuun ja huiviin pukeutunut nainen istuu pullon kanssa, hänen takanaan seisoo mies, jolla on maalatut kasvot ja silinterihattu, ja toinen mies istuu taustalla pianon ääressä.

Kirkkaanpunaiseen kukka-asuun pukeutunut nainen ajaa polkupyörällä, ja hänen takanaan hämärästi valaistulla näyttämöllä elehtii ja huutaa likaisiin, epäsiisteihin vaatteisiin pukeutunut mies.

Tummiin virallisiin vaatteisiin pukeutunut henkilö istuu tuolilla jalat ristissä, kun taas toinen epäsiisti valkoisiin vaatteisiin pukeutunut henkilö polvistuu lattialla ja elehtii tunteikkaasti kädet ristissä. Taustalla on hämärä valaistus, ja näkyvissä on violetti istuin.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää; toinen seisoo kevyessä puserossa ja katsoo poispäin, kun taas toinen, riekaleiseen mekkoon ja huntuun pukeutunut, käyttää keppiä. Kohtauksessa on vaaleanpunainen penkki ja kaatunut tuoli, taustalla on tumma tausta.

Valkoiseen kaapuun pukeutunut nainen puhaltaa valkoista höyheniä kädestään, kun toinen kermanväriseen mekkoon ja hattuun pukeutunut nainen seisoo taustalla ja katselee hämärästi valaistulla näyttämöllä.

Valkoiseen kaapuun pukeutunut nainen seisoo näyttämön keskellä juhlallinen ilme kasvoillaan. Hänen takanaan kuvioituihin vaatteisiin pukeutunut henkilö seisoo palavan liekin vieressä mustan jalustan päällä, ja puinen ovi ja tumma tausta ovat näkyvissä.

Lavalla on kaksi naista: toinen valkoiseen kaapuun pukeutunut nainen seisoo huolestuneena, kun taas toinen, jolla on päähuivi ja vaalea mekko, peittää silmänsä varovasti molemmilla käsillään. Tausta on tumma ja vähäeleinen.

Lavalla esiintyy kaksi naista; toinen pitkässä mekossa imuroi pölyä ja pitää liinaa kädessään, ja toinen, housuihin ja puseroon pukeutunut nainen pitää tennismailaa dynaamisessa asennossa. Taustalla näkyy musta tuoli ja vaaleanpunainen sohva.

Kruunuun ja pitkään takkiin pukeutunut henkilö vetää kärryä, jossa on suuria lieriönmuotoisia esineitä sinisellä valaistulla näyttämöllä, kun toinen tummiin vaatteisiin pukeutunut henkilö seisoo taustalla. Kohtaus vaikuttaa dramaattiselta ja teatraaliselta.

Kaksi tummiin muodollisiin vaatteisiin pukeutunutta ihmistä kohtaa toisensa intensiivisesti kiiltävän mustan, pyörillä varustetun pianon vieressä, kun taas kolmas henkilö seisoo taustalla minimalistisella, kirkkaasti valaistulla näyttämöllä.

Pukumies polvistuu ja kumartuu kohti mustapukuista naista, joka on lattialla ja kurottautuu häntä kohti. Heidän takanaan on tumma arkku, jossa on kultaisia yksityiskohtia, ja taustalla seisoo kaksi mustiin pukeutunutta naista.

Lavalla esiintyy neljä näyttelijää: yksi pitkätakkinen näyttelijä seisoo vaaleanpunaiseen kaapuun ja valkoisiin hiuksiin pukeutuneen vanhemman henkilön vieressä, jota toinen vaaleisiin vaatteisiin pukeutunut näyttelijä syleilee. Taustalla soittaa pianisti ja neljäs henkilö kumartuu pöydän ääreen.

Keltaiseen mekkoon ja ruskeaan neuletakkiin pukeutunut nainen kävelee lavalla eteenpäin vakavan näköisenä, ja hänen takanaan seisoo joukko tummiin, riekaleisiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä kädet kohollaan dramaattisen sinisessä valaistuksessa.

Ryhmä värikkäisiin pukuihin pukeutuneita näyttelijöitä istuu ja seisoo näyttämöllä pöydän ympärillä käyden vilkasta keskustelua, ja taustalla on teatterivalaistus ja minimaalinen lavastus, jossa on portaita ja rekvisiittaa.

Kaksi näyttelijää nojautuu näyttämöllä taaksepäin kädet ojennettuina, vastakkaisiin suuntiin. Toisella on tummat, karheat vaatteet ja toisella virtaava kermanvärinen mekko. Taustalla keltaisella lattialla näkyy tuoleja ja pöytä.

Kaksi dramaattisiin pukuihin pukeutunutta näyttelijää esiintyy lavalla valokeilan alla. Toinen, pitkätakkinen ja silinterihattuinen, nojaa eteenpäin pitellen lasia, kun taas toinen on pukeutunut ruudulliseen mekkoon. Taustalla näkyy puinen keinuhevonen.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää, joista toinen seisoo virallisessa ratsastusasussa ja pitelee peltiruohoa, kun taas toinen, rennosti pukeutunut ja punalakkinen, istuu tuolilla. Taustalla näkyy puinen hevosrekvisiitta ja metalliportaat.

Näyttämöesitys, jossa on neljä näyttelijää: yksi valkopukuinen seisoo puukärryllä kivääri kädessään, yksi vetää kärryä, yksi seisoo taustalla ja yksi istuu siluettina etualalla. Mukana on rekvisiittaa, kuten koirankoppi ja portaat.

Kaksi ihmistä syleilee iloisesti keskellä näyttämöä hymyillen ja nauraen, kun taas kolmas henkilö taustalla peittää suunsa ilmeisen yllättyneenä tai liikuttuneena. Kohtaus tapahtuu minimaalisesti kalustetulla näyttämöllä.

Riekaleisiin vaatteisiin pukeutunut henkilö seisoo lavalla kaksi ämpäriä kädessään, suu auki kuin huutaen. Taustalla istuu toinen henkilö dramaattisen sinisen näyttämövalaistuksen alla. Lavastukseen kuuluu portaita ja pieni rakennelma.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää; yksi kaatuu eteenpäin hiukset hulmuten, toinen seisoo punaisissa housuissa ja vihreässä takissa, ja kolmas kävelee dramaattisesti pois. Taustalla näkyy metalliportaat ja tuolit.

Vihreään takkiin ja punaisiin housuihin pukeutunut mies polvistuu lattialle nyrkkejä kohottaen ja suu auki, kun punakukkaiseen kukkamekkoon ja punaisiin kenkiin pukeutunut nainen istuu tuolilla ja katselee häntä näyttämövalaistuksessa.

Mies punaisessa asussa ja vihreässä takissa seisoo näyttämön keskellä kädet kohotettuna, kun kolme muuta näyttelijää esiintyy taustalla vihreässä, minimalistisessa lavastuksessa, jossa on kalteva rakenne ja joka on valaistu dramaattisella sinisellä ja keltaisella valaistuksella.

Nainen polvistuu lavalla puulaatikolla makaavan miehen viereen ja pitää häntä kädestä kiinni. Kohtauksessa on hajallaan tuoleja, pöytä, koirankoppi ja taustalla tumma vaunu hahmoineen.

Nainen ja mies istuvat valkoisella näyttämöllä; nainen istuu puulaatikon päällä ja näyttää ahdistuneelta, kun taas mies istuu lattialla hänen vieressään, molemmat katsovat eteenpäin. Taustalla on pieni koirankoppi ja tuoleja.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää, joista toinen istuu tuolilla lukemassa kirjaa, kun taas toinen istuu lattialla heidän edessään ja näyttää ahdistuneelta ja sekavalta. Valaistus on dramaattinen ja korostaa intensiivistä kohtausta.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää dramaattisissa puvuissa; yksi seisoo hevosta muistuttavan puisen rekvisiitan päällä, toisella on kerroksellinen hame ja hän liikkuu takanaan, kun taas kolmas, löysissä vaatteissa, seisoo etualalla pitelemässä taivutettua miekkaa.

Lavalla esiintyy kolme näyttelijää. Yksi seisoo ja osoittaa dramaattisesti, toinen istuu hevosta muistuttavan puisen rekvisiitan päällä ja kolmas seisoo taustalla. Näyttämöllä on vain vähän rekvisiittaa ja portaat.

Kaksi näyttelijää esiintyy näyttämöllä dramaattisesti, toinen riekaleisiin harmaisiin vaatteisiin pukeutuneista nousee ylöspäin ja toinen sinapinväriseen mekkoon pukeutunut nojaa taaksepäin. Taustaa valaisee lämmin oranssi valo, ja kaukana näkyy hahmo.

Kolme epäsiististi pukeutunutta näyttelijää esiintyy lavalla ja ilmaisee voimakkaita tunteita. Yksi seisoo pöydän takana, toinen kyykistyy hädissään ja kolmas polvistuu lattialle päätään puristaen. Kohtaus vaikuttaa dramaattiselta ja jännittyneeltä.

Kaksi rähjäisiin vaatteisiin pukeutunutta epäsiistiä ihmistä seisoo lavalla vanhentuneessa metallisessa kylpyammeessa; toinen näyttää pesevän toista. Tausta on tumma, ja pieni koirankoppi on näkyvissä. Kohtaus tuntuu dramaattiselta ja intensiiviseltä.

Lavalla esiintyy kolme naista: yksi seisoo taustalla kartiohattu päässään, kun taas kaksi muuta on suuressa metallialtaassa - toinen on ilman paitaa, ja toinen syöttää häntä väkisin, mikä luo dramaattisen kohtauksen valokeilan alla.

Lavalla esiintyy kolme ihmistä: yksi istuu metallisessa kylpyammeessa, toinen puhaltaa kuplia kartiohattu päässä, ja kolmas kurottautuu kohti ammeessa olevaa henkilöä. Kohtaus on dramaattinen ja luovasti valaistu.

Kaksi ihmistä seisoo vastakkain lavalla ja tarttuu toistensa kasvoihin. Toisella on päälleen kerroksittaiset, maansävyiset vaatteet, toinen on paljain jaloin, repaleisissa, likaisissa vaatteissa. Kohtaus on dramaattisesti valaistu, mikä luo jännittyneen tunnelman.

Dramaattisessa näyttämökohtauksessa on viisi näyttelijää kuluneissa, repaleisissa puvuissa. Keskeinen esiintyjä seisoo paljain jaloin ja epäsiisti tukka, kun taas muut ovat levittäytyneet kirkkaasti valaistuun lavasteeseen, jossa on portaita, pöytiä ja rekvisiittaa teatterivalaistuksen alla.

Tummassa juoksutakissa oleva henkilö seisoo näyttämörampilla dramaattisessa valaistuksessa ja katsoo alaspäin. Heidän takanaan kolme hahmoa seisoo minimalististen lavasteiden, kuten portaiden, puun ja koirankopin, lähellä pyöreällä näyttämöllä.

Keltaiseen mekkoon ja vihreään puseroon pukeutunut nainen seisoo kädet ojennettuina puisen keinuhevosen päällä, joka on valaistu pimeällä näyttämöllä, jonka taustalla on puumainen veistos.

Background

Director’s word – Lauri Maijala

A person needs someone else. First, it needs a clother, a feeder and a caregiver. A tireless person who gives up his own so that the new person would feel safe and ready to get to know other people and treat them as equals.

Interview

Oona Airola - Cultural Guest

Yle News

Actress Oona Airola is living her dream: Cathy of the Humming Ridge is her first leading role in a major theatre – her first film role took her to Cannes.

Dramatist Jo Clifford’s words for the Humming Ridge programme

On Wuthering Heights - Jo Clifford

I couldn't read this book when I was young.

Jo Clifford – a brief introduction

Jo Clifford is a Scottish playwright, performer and teacher.

Summer Classic: The Many Voices of Good and Evil

Kiiltomato - Kaisa Kaakinen

"Brontë's work is not only a description of the fateful relationship between two strong-willed people, but also an ambiguous study of the development of human evil and bitterness and the unstable dynamics of human relationships. The novel still deserves attention both for its interpretative openness and for its narrative solutions," writes Kaisa Kaakinen in an article in the online magazine Kiiltomomato about Emily Brontë's novel The Humming Ridge.

Romance Before & After: Emily Brontë, The Humming Ridge

Pajari Räsänen

Literary scholar Pajari Räsänen explains what makes Humming Ridge a romantic, realistic and modern novel.

Already Clifford’s arrangement finds the core of the Humming Ridge

Emily Brontë's novel The Humming Ridge is one of the most significant Western novels. The masterpiece, which meanders from one generation to the next and focuses on abuse and psychological violence, tells the story of love between two people perhaps more poignantly than any other classic.

Interview: Katariina Kirjavainen

Set designer Katariina Kirjavainen: "All artistic design must produce a common subconscious for the performance."

Reviews

Et-lehti, 4.3.2020

Review

Sinikka Klemettilä

What an atonement! A ramp that reaches from the stage to the auditorium captures the audience as part of the story of Humming Ridge, the unhappy love story of the raucous Cathy (Oona Airola) and the orphan boy Heathcliff (Markus Järvenpää). The strict morality, economic realities and spirals of revenge in the world of the time make the heart’s choices impossible. The script by Scottish Jo Clifford has shaken off all unnecessary things from Emily Brontë’s masterpiece. Even the costumes fade the time and emphasize the clear and hard core of the story, the sad consequences of a loveless upbringing. Now I feel like picking up a book that was published 219 years ago.

Demokraatti, 13.2.2020

Review

Rolf Bamberg

The opening image of the Helsinki City Theatre’s big stage is captivating. A swarm of human-sized ravens on the floor, a girl on top of the high stage element in the middle stage, who soon rushes from one stage to another, to the one that passes through the front of the auditorium. He immediately takes over the space. And the ravens, they scratch according to his whistle.

Paljon melua kirjoista, 7.2.2020

Review

Hanna Ruokomäki ja Elina Peltonen

From time to time, we also go to the theatre to see literary plays, and this time we had the pleasure of going to see the Helsinki City Theatre’s (HKT) play Emily Brontë’s Humming Grayling.* When you combine the experiences of two fans, you get a big dose of reflection, as below is one of the longest texts in our blog history – so the play really made an indelible impression on both of us.

Man Made Lifestyle, 9.2.2020

Review

Karri Harju

I didn’t really know what I was going to see when I stepped into the auditorium of the Helsinki City Theatre’s main stage. I knew about the Humming Ridge, the period of events and the place where the story takes place, and thanks to Kate Bush’s Wuthering Heights, I concluded that Cathy and Heathcliff are adventuring in the story. Oh, and that the classic work has been adapted for television and film in addition to plays, musicals and operas. For the first time, my road went to the Brontë moors.

Miten ihanaa -blogi, 10.2.2020

Review

Iida Rekonen

I had been waiting for the premiere of The Humming Ridge at the Helsinki City Theatre ever since I heard about Lauri Maijala’s upcoming direction. I fell in love with Emily Brontë’s book when I was young and read its harrowing and dark story of love and revenge several times. I’ve also liked many of Maijala’s directions and the casting was promising. It was exciting to see and experience how this meandering great story and even greater emotions could be adapted to the theatre stage. My expectations were really high!

Elämä on ihanaa, 31.1.2020

Review

Virpi Yli-Villamo

Geez, sometimes you can get into a good mood in an instant. I saw the Helsinki City Theatre in the first preview of Humiseva harju and it was a blast from the first minute. Everyone knows Emily Brontë’s novel The Humming Ridge or at least a movie that has been made based on the book. Romantic nonsense or is it like that? It really isn’t. The Helsinki City Theatre’s Humming Ridge blew up a pot that honours Brontë’s work.

Keskipohjanmaa, 31.1.2020

Review

Hannu Björkbacka

The female lead is played by Oona Airola from Kokkola

Liisan seikkailut, 31.1.2020

Review

Liisa Talvitie

I can’t remember a theatre night when I, as a spectator, was as breathless and in an emotional state as I was yesterday. Lauri Maijala’s direction of Emily Brontë’s (1818–1848) classic novel, which will be performed on the main stage of the Helsinki City Theatre, is a passionate, fierce and powerful interpretation of a life-long, difficult love that surpasses all reason. A life that never goes according to plan.

LM-Mummin maailma, 1.2.2020

Review

Leena-Maija Tuominen

On the humming ridge of the Helsinki City Theatre, wind, rain and storms are blowing. It is where people are born, loved, hated, kicked, scratched, rage, cry, shout, die. The whole picture of a life that is distressing, but at the same time offers opportunities.

Anna, 27.2.2020

Review

Ulla Ahvenniemi

These are the words I tried to describe the Humming Ridge to my friend: Wild, fine, terrible. Intense, gorgeous, rugged. Sounds confusing? The performance was not, but it made my mind turmoil. What a horrible thing a lack of love can do to a person! And what love. Lauri Maijala’s direction shows a much bigger story than the love story of an orphan boy and a family girl.

Anna, 13.2.2020

Review

Iina Alanko

When the owner of the Humming Ridge brings street kid Heathcliff into his home, he changes the lives of his children, Cathy and Hindley. Heathcliff and Cathy grow up free on the moors as they run inseparably together, and Hindley, who feels disadvantaged, is expelled to boarding school by his father. When Hindley returns, the parts are reversed. Cruel oppression begins, a spiral of revenge begins, and class differences emerge. Lauri Maijala’s impressive direction of Emily Brontë’s classic novel charms and distresses at the same time. Oona Airolan Cathy’s transformation from a wild child of nature to a human ruin is harrowing, but the fate of the avengers is also brutal to watch. The last thing that remains in my head is the animalistic vocalization of Heathcliff’s neglected son, Hareton. Both love and lack of love can have horrible consequences.

Maaseudun tulevaisuus, 13.2.2020

Review

Laura Kuivalahti

You can enjoy the performance even if you haven’t read Emily Brontë’s novel.

Kulttuuriloukko, 7.2.2020

Review

Viivi Riuta

While the audience is still waiting for the lights to go out, a ragged and speechless man with a paper cup in his hand begins to move around the stands, begging for money. “It’s young Heathcliff” (Markus Järvenpää), I whisper to my companion, who is not familiar with the book. The Humming Ridge has only been in my life for a year, but it has become a very dear and important work to me, so my expectations for the play are high. I’m sure I’m not the only one.

Hämeen Sanomat, 1.2.2020

Review

Pirjo Puukko

Lauri Maijala’s lush interpretation searches for the cause of evil The love story in Emily Brontë’s novel The Humming Ridge has been condemned from the outset due to class differences and different origins. This theme has been the starting point for many adaptations of the work. What else can you find in the story?

Me Viisi -blogi, 31.1.2020

Review

Me Viisi

The only novel by the Englishman Emily Brontë (1818–1848) was The Humming Ridge. The novel reflects his childhood. Her mother died of cancer when Emily was only 3 years old, and two siblings died of typhoid fever and tuberculosis.

Amusa, 3.2.2020

Review

Kini Laine

I immersed myself in the story and it was etched into me. Despite the fact that I had already seen a few film versions, I was absolutely overjoyed when this interesting story was included in the repertoire of the Helsinki City Theatre. Lauri Maijala has made a humming direction!

Kirsin Book Club, 1.2.2020

Review

Kirsi Ranin

Last year’s Finlandia Prize winner Pajtim Statovci sat in a couple of rows in front of me at the premiere of The Humming Ridge at the Helsinki City Theatre on 30 January 2020. After the performance ended, she wrote on her Instagram Story: “Speechless”.

Comments

Kiitos loistavasta esityksestä, jonka koin 29.2. ! Seurasin näytelmää parven ensimmäiseltä riviltä etukenossa ja rystyset valkoisina kaidetta puristaen. Esityksen jälkeen olin suorastaan järkyttyneessä tilassa ja liikutuksen vallassa. Teki mieli huutaa ja vähän huusinkin, mutta kun ollaan jäyhässä Suomessa, en uskaltanut riehaantua. Sisäinen myrsky oli kuitenkin raju. Kiitos siitä kuuluu koko työryhmälle ja tietysti ohjaaja Maijalalle.

Kävin katsomassa esityksen 12.2 ja olin mukana heti,vaikka luulin työpäivän jälkeen väsähtäväni. Ei kun mitä, esitys piti näpeissään koko ajan. Ja viime hetkillä aloin itkemään. Loppukohtaus meni tunteisiin ilman varoitusta.
Upea esitys. Spessukiitokset näytelmän kolmelle sisaruksille. Nicholas Cage eli Heathcliff sai mut suorituksellaan itkuun. Cathy huikea. Ja kaikki muutkin.
Olen niin onnellinen nähtyäni tämän huikean esityksen. Aion tulla katsomaan tämän toisen kerran ja tiedän kenet otan mukaan. Ex-mieheni,joka ei käy teatterissa. Ja haluan taas itkeä:)
Kiitos ohjaaja Maijala,alan seuraamaan sinua!

Hieno ja vaikuttava esitys. Moderni tulkinta epäsäätyisen rakkauden tuhoavasta voimasta on onnistunut. Näyttelijät antavat kaikkensa myös fyysisesti. Komea loppukohtaus on erityisen puhutteleva, siinä on jotakin "oopperamaista".

Väkevää teatteria alusta loppuun, kunhan vain jaksaa ketää ankeat olosuhteet, koston ja juonittelun kokoaikaisesti. Tämä posse olisi toivonut edes pieniä valonpilkahduksia nummilla juoksun lisäksi. Näyttelijätyö oli hienoa ja tunteikasta ja yksinkertainen lavastus oli onnistunut. Loppupuolen päälleliimatut siivousjutut eivät oikein avautuneet. Ilmeisen hyvä esitys kuitenkin oli, koska kelloa ei tarainnut vilkuilla.

Näin näytelmän jo kolme päivää sitten ja edelleen se pyörii ajatuksissa lähes joka hetki. Upeat näyttelijät ja huikea ohjaus kunnioittivat alkuperäistä teosta hienosti. Tämä näytelmä pitää otteessaan kauan.

Pituus vähän kauhistutti etukäteen, mutta nopeasti se aika taas sujahti!

Olipa hieno esitys kaikkineen, tarinan sovitus, ohjaus, roolisuoritukset ja lavastus. Tarina oli mielenkiintoisella tavalla jaettu kahteen, väliajan toisistaan erottamaan osaan. Ja hyvin saatiin näyttämön vauhdikkaalla menolla pidettyä setämieskin hereillä.
Kiitokset Kultaposselle.

Esitys oli vahva, tunnelmaltaan vaihteleva synkkyydestä iloon, elämästä kuolemaan. Näyttelijätyö vankkaa, suorastaan huikeita lauluesityksiä. Ohjaus oli korostuneen tämän päivän tyyliin tehty. Kannatti katsoa.

Kiitos upea esitys loistavat näytelijät .

Näytelmä täynnä loistavia näyttelijäsuorituksia, lavalla hieno tunnelma. Tarina kantaa loppuun asti. Jää mieleen pitkäksi aikaa.

Vahva ja vaikuttava tulkinta. Loistavat roolityöt, tunnelmaa hyvin tukeva lavastus, kaunis musiikki.
Piti otteessaan ja jätti ajattelemaan.

Väkevä esitys! Ohjaajalta oivallus käyttää fyysisyyttä. Ensin ihmettelin olinko tullut juoksu- ja kiipeilytapahtumaan, mutta alkuhämmästyksen jälkeen esitys vei mukanaan. Juonessa pysyi hyvin mukana ja katsoin sitä intensiivisesti. Pohdittavaa esityksen teemoista jäi paljon: leskeys, naisen asema, luokkaerot, köyhyys, äidittömyys, luonto, brutaali ja raaka käyttäytyminen. Järviavioliitosta vaikkapa rahan takia maksaa kovan hinnan hautaan asti, niin kävi tässäkin. Kiitos ihana Kultaposse!

Dramaattinen esitys, odottamaton kokemus.
Piti otteessaan.
Miten erilaiset olivatkaan ensimmäinen ja toinen näytös.
Ihanat laulut.

Hauska episodi oli Heathcliffin toiminta ennen näytöksen alkua. Kuinka epäileväisiä olemmekaan...
Kiitos myös tuntemattomalle vierustoverille, jonka kanssa hyviä keskusteluja.

Vahva tulkinta.

Huikea esitys. Lahjakkaan ohjaajan laatutyö. Kiitos loistavat näyttelijät. Kiitos lavastaja.
Näytelmä piti alusta loppuun tiiviisti otteessaan. Henkeäsalpaava kokonaisuus.
Tämä oli teatteri-ilta, jonka muistaa kauan ja joka antoi mietittävää ja keskusteltavaa pitkään jälkeenpäin. Kiitos myös kultaposselle.

Mahtava!

Vahva tulkinta piti otteessaan. Suuria tunteita, vihaa, katkeruutta, rakkautta. Ripaus huumoria ja kaunista laulua muutoin varsin raskaan tarinan keskellä. Erinomaiset näyttelijät. Lavastus toimi hyvin isolle näyttämölle. Kiitos!

Väkevä ja raju HKT:n tulkinta Humisevasta Harjusta. Roolisuoritukset vahvoja ja eläytyviä. Musiikkinumerot toivat kepeyttä ja oli taidolla toteutettuja. Lavastus ja puvustus onnistunutta, erilaistakin. Pohdiskelevin ajatuksin kotia kohti, kirpeässä pakkassäässä. Kiitos #kultaposse !

Väkevä ja tunteissaan raju! Hienot roolisuoritukset jokaiselta. Äänet eivät ainakantaneet parvelle saakka, mutta nautin siitä huolimatta koko esityksestä. Uskomatonta että näinkin vanha klassikko edelleen vangitsee tarinallaan! Kultaposselainen

Todella hyvä kokonaisuus, ei päässyt herpaantumaan hetkeksikään. Ajankuvaa raadollisestikin, sopii nykyaikaankin. Teksti hyvin seurattavaa, ripauksella komiikkaa. Hyviä roolisuorituksia. Kultaposselainen kiittää ja suosittelee.

Väkevä ja voimakas tulkinta. Näyttämö laajennettu hienosti yleisön joukkoon. Alkaa Englannin nummilta vanhasta ajasta ja saapuu nykypäivään pienin hauskoin esinein. Kultaposse suosittelee.

Rohkea ,uskalias ,puhutteleva jossain määrin ajankohtainen 3-tunnin spektaakkeli ,missä myös katsomo oli hyvin otettu käyttöön .1850-luvulta puolen toista tunnin päästä oltiin jo 2020 -luvulla .Näin Brexitin jälkeisellä uudella kaudella voi olla että Lordit ja Jaarlit eivät enää nauti entis -ajan hohtoa . Nykypäivän linnan herra on hyvin menestynyt urheilija tai tietotekniikka guru kuka kaitsee nykypäivän väliin putoilijaa . Kaikin puolin hyvä näytelmä ,suosittelen .

Väkevä, loistava ja mukaansa tempaava esitys. Loistavat näyttelijät ja mikä kunto! Tunteiden voimakkuus vei katsojan mukanaan ja pitkä esitys ei tuntunut lainkaan pitkältä. Ei voi muuta kuin suositella - loistava - paras näytelmä aikoihin.
Kiitos HKT ja Kultaposse.

Esitys 1.2. oli todella tarkasti tehty, tasapainoinen, kauniit siistit lavasteet ja puvut, ihana musiikki. Näyttelijät olivat erinomaisia ja ohjaustyö todella ammattimaista. Kiva, kun nuoret uudet näyttelijät pääsevät esille. Työ on raikasta, arvattavat maneerit puuttuvat. Nyt ei onneksi ollut niin paljon turhaa huutamista, hyppimistä ja heilumista kuin Kirsikkatarhassa, joka oli kärsimys. Rauhallisesta esityksestä ehti nauttia. Kokonaisuudessaan erittäin kaunis esitys,huippuluokkaa, kiitos kaikille!

Upea esitys, pidin kovasti, mukaansa tempaava. Antaumuksellista näyttelijätyötä. Eteni hyvin muttei hosuen, katsojalle annettiin tilaa. Pidin lavastuksesta, ei mitään liikaa. Livesointu mielenkiintoinen. Oivallinen toteutus.

Oli hyvä esitys ja näyttelijät olivat hyviä. Vaikka oli 3t aika meni nopeasti mukaan tempaava esitys. Kiitos

Vahvaa tulkintaa, upeat näyttelijät, räväkkä esitys. ne mustat korpit olivat vaikuttavan pelottavat!

Tykkäsin!!!!! Pääosan esittäjät loistavia! Latautunut esitys - oli "pakko" seurata herpaantumatta, vaikka oli hieman liian pitkä!!!

Hieno esitys, joka tempaisi mukaansa. Lavastuksesta erityiskiitos!

Vahva ja hieno esitys, johon uppoutui täysin. Upeasti toteutettu. Hienot roolisuoritukset. Kannattaa käydä katsomassa!

Humiseva Harju oli päätähuimaava teatterielämys! Kaupunginteatterin suuri näyttämö täytettiin huikealla osaamisella, ja kolme tuntia hujahti nopeammin kuin osasi ajatellakkaan, Tässä esityksessä keskittyminen ei herpaantunut hetkeksikään. Kaikki esityksen osa-alueet olivat ihailtavia! Näyttelijäsuoritukset, valo- ja äänisuunnittelu, lavastus sekä tietenkin Maijalan voimakas ohjaustyö! Humiseva Harju saa minulta vahvan menosuosituksen!

Hyvä esitys, vaikka ei ollut komedia- eikä musikaaliesitys, jollaisissa yleensä käyn. Kesti 3 tuntia väliaika mukaan lukien.

Hieno fyysinen suoritus näyttelijöiltä. En ihan ymmärtänyt modernia tvistiä, mutta muuten hyvä.

Kiitän kultapossea! Esitys oli niin latautunut ja voimakas. Katsoja sai nauttia vahvasta tulkinnasta joka todella vei mennessään. Viauaalisesti myös kiinnostava ja näytteliät uskomattomia! Kiitos!!

Lauri Maijala on ohjaajana ihanan outo - ja kuitenkin jokainen kohtaus on järkevä ja olennainen. Kiehtovaa, yllättävää ja hengästyttävää teatteria. Upeat näyttelijät, koskettavaa kehonkieltä ja liikuttavaa musiikkia. Elämys! #kultaposse

Vaikuttava kokemus, jotain ihan uutta klassikko tulkintojen saralla! Katsoin koko näytelmän etukenossa, kiinnostavia ratkaisuja. Symboliikka kiehtoi. Kestää useammankin katsomiskerran. Tulkinta vastasi hyvin omaa kokemustani tästä kirjasta - ei romanttista lätinää vaan syvällistä pohdintaa siitä, mitä rakkaus on ja miten sen puute vaikuttaa.

Karmaisevan hyvä! Hienosti tehty esitys ja upeat näyttelijäsuoritukset.

Koskettava sekä kaikessa karuudessaan kaunis esitys, mikä sai tuntemaan. Kiitos! #kultaposse

Vaikuttava ja joka solussa tuntuva esitys! Etummaisilta riveiltä näyttämön jatkeen vierestä seurattuna esitys oli hetkittäin hieman liikaa metelin takia. Tästä ja juonellisistakin syistä katsoja häilyy jossakin ahdistuksen, hämmennyksen ja ihastuksen rajamailla. Upeaa näyttelijäntyötä ihan jokaiselta, roolien rankkuus näkyy monella tavalla ja riipaisee. Erityisesti tohtori toi hauskuuttakin raskaan tunnelman keskelle. Olen suositellut tätä kaikille vaikuttavaa ja koskettavaa teatterielämystä arvostaville! #asiakasraati

Kiitos vaikuttavasta elämyksestä Kultaposse.

Tapahtumat lavan jatkeella permannon ensimmäisten penkkirivien päällä eivät näkyneet parvekkeelle. Harmi, ettei lauluja ollut suomennettu, se rikkoi hieman kokonaisuutta. Mutta vaikuttava, tunteisiin osuva esitys kaiken kaikkiaan.

Lauri Maijala on tuonut kaupunginteatteriin musikaalin ja farssien vastapainoksi hyvää, haastavaa teatteria. Humiseva harju oli raju, voimakas ja tunteita herättävä. Hyviä roolisuorituksia!

Upea esitys! Rankka, erilainen, koskettava, huikea visuaalinen elämys. Tässä oli paljon, kaikkea. Teatteria parhaimmillaan. Mieleenpainuva kokonaisuus. Lämmin kiitos! #kultaposse

Erilainen, mutta mielenkiintoinen ja piti otteessaan. Välillä laulu osuudet aivan IHANIA😍

Maijala teki sen taas! Upean näyttävä ja monitasoinen esitys, jonka teemat jäävät mietityttämään pitkäksi aikaa. Julmuudestaan huolimatta kiihkeän kaunis rakkaustarina kuolemankin ylittävästä rakkauden voimasta. Kiitos 😊

Näytelmä oli melkoinen kokemus,minulle ehkä liian vahva kappale.Roolisuoritukset olivat loistavia.Katsomoon tulevasta lavasteesta en oikein pitänyt.Onnekseni en ollut sen lähettyvillä. Kappaleen siältö oli tiedossa ja tuttu, mutta silti yllätti. Vahva ja väkevä. musiikki aika raskas ajoittain , samoin henkilöiden vahvaääninen tulkinta.
Minusta yllättävä kappalevalinta Kaupunginteatteriin. Olisi sijoittanut sen paremminkin Kansalliseen.
Pituudestaan huolimatta se vei mukanaan loppuun asti. Ehkä parani toisella puoliskolla.Kokemus oli kuitenkin niin vahva ja meni ihon alle seuraksin etten tahtonut saada kotona unta.

Emily Bronten Humiseva harju oli päivitetty upealla tavalla tähän päivään
Hienot näyttelijät ,kaunista musiikkia ajatuksia herättävä. Suosittelen

Väkevä esitys. Hyvää näyttelijätyötä. Lavastus mielenkiintoinen. Musiikki toimi.

Humiseva harju piti otteessaan ensi hetkestä lähtien. Näyttelijäsuoritukset olivat vertaansa vailla, etenkin Markus Järvenpää oli vakuuttava Heathcliffina. Lavastus oli kekseliästä ja yleisön joukkoon nouseva "harju" nerokas ratkaisu. Pidin myös musiikista, joka oli läsnä koko ajan. Tässä esityksessä kolmen tunnin kesto oli oikeutettu.

Humiseva harju on huikea. Suuri näyttämö, jota hyödynnetään täysillä, mutta samalla lähelle ja tunteisiin tulevaa upeaa näyttelijän työtä. Pääosien esittäjät saavat ansaitsemansa huomion, mutta huomioni kiinnittyi myös siihen, miten Leena Rapola on jälkeen kerran vahva ja vaikuttava sivuroolissa. Hänen hieno työskentelynsä läpin näytelmän, melkein jokaisessa kohtauksessa, on ihailtavaa ja koskettavaa.

Väkevä esitys riipaisevasta rakkaudesta ja katkeruuden myrkyttävästä vaikutuksesta piti otteessaan alusta loppuun!

Näytelmä on iinnostava ja piti otteessaan koko kolmen tunnin ajan! Kaikki näytelmän osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen. Hieno klassikko nykyihmisille sovellettuna!

Oi miten onnekas olinkaan, kun sain Kultaposse-lipun Humisevan harjun toiseen ennakkoon!! Olen lukenut Brönten romaanin joskus kauan sitten nuoruudessa, mutta tarinan pääpiirteet olivat kyllä mielen sopukoissa. Maijalasta on tullut Veriruusujen ja Riistapolun myötä yksi suokkariohjaajistani, eikä tälläkään kertaa todellakaan tarvinnut pettyä. Aivan mahtava esitys, joka jäi vaivaamaan pitkälle yöhön, jopa siinä määrin, että mietin toista katsomiskertaa! Koko ensemble täytti saappaansa enemmän kuin hyvin, mutta päällimmäisenä jäi mieleen Oona Airolan ja Markus Järvenpään fyysisesti raskaat roolit, Markku Haussilan inha Hindley - sahansoittokohtaus oli aivan päräyttävän hyvä - sekä Sonja Pajunojan ihana ääni ja hersyvän hauska kävely lavalle ja lavalta ulos, Mikko Heleniuksen läsnäoloa ja musiikkia unohtamatta. Kukahan muuten mahtoi vastata koreografiasta? Loistavia ideoita, esim. Cathyn ja Heathcliffin kohtaamiset ja jo mainittu sahansoitto. #pelkkääsydäntä #kiitos

Vahvan tarinan katsojaa haastava tulkinta, josta pohdittavaa jäi pitkäksi aikaan. Upeat, kaunisääniset lauluosuudet! #posse

Erikoisella tavalla toteutettu. Mietin alkuun että onko hieman liian suuri suurelle näyttämölle, mutta tila oli saatu hyvin hallintaan ja sen laajuus auttoi esityksessä. Julma, raadollinen, voimakas, vahva ja moderni tulkinta klassikosta. Todella nopeasti meni aika. Näyttelijäsuoritukset erinomaisia. Lääkäri ja palvelija (Leena ja Rauno) ansaitsevat omat aplodit. Pääosissa olleet Oona ja Markus huikeita, mikä vahva ja energinen rooli kummallakin. Hyvin esiintyi myös Markku Haussila omassa roolissaan. Robotti-imurille pisteet myös! :)

Täydellinen!

Pidän enemmän perinteisestä teatterista mutta tämä esitys tempaisi mukaansa. Näyttelijät olivat todella hyviä, kiitos heille.
Oli hieno ja ajatuksia antava kokemus, kiitos!

Hämmentävä!

Tykkäsin. Oli nöyttävä ja hyvin toteutettu sekä dramaattinen. Päänäyttelijät hyvät sekä musiikkikohdat erittäin hyvät. Kokonaisuus vakuutti ja tarina elää hyvin ajassa.

Olipa kerrassaan hyvä esitys.Näyttelijät eläytyivät täysillä,vauhtia riitti.kiitos paljon.

Hurja esitys! Valtavan kokoista teatterin juhlaa!

Upea esitys!

Toivottoman rakkauden huimaava kuvaus. Markus Järvenpään tunteen palo tuntui joka solussa. Muutkin roolisuoritukset upeita ja käsittämättömän fyysisiä. Jos klassikkoromaani jäi aikoinaan koulussa lukematta, tämä esitys saa tarttumaan siihen uudestaan. Kuinka usein teatteri saa näin tapahtumaan? Ei usein. Kiitos HKT ja kaikki tekijät. Pas mal!

Upea toteutus, parempi kuin kirja. Tunnelmat hienosti toteutettu. Näyttelijät varmasti vielä parantavat suorituksiaan. Kathy esitti osansa jo nyt hyvin.

Syvä ja väkeä tulkinta modernilla otteella.

Vau- Olipa hieno esitys! Upeat näyttelijät , ohjaus ja lavasteet. Lämmin suositus!

Täysi kymppi. Aivan mahtava esitys . Lämmin kiitos kaikille .

Väkevä ja vahva versio samalla herkkä ja romanttinen.Markus Järvenpään suoritus,upea ja tunteikas.Musiikki kokonaisuudessaan tapahtumiin sopivaa ja tunteikasta.Jos esitys saa katsojalle kylmät väreet on kokonaisuus 10 pisteen arvoinen.

Voimakas ja otteessaan pitävä esitys. Upea Maijalan ohjaus. Molempien esityspuoliskojen oma tyyli synkkyydessään ja tarinankerronnassaan yhdistyi täydelliseksi kokonaisuudeksi. Klassikon päivittäminen pienillä välähdyksillä nykyaikaa ja - teknologiaa oiva idea.

Poikkeuksellinen kokemus. Eheä, taitava, vaikuttava! Oona Airolan ja Markus Järvenpään pääparin tunteiden kirjo on upeaa katsottavaa ja koskettaa joka hetki. Ohjaus on vaikuttava ja Lauri Maijala saa näytteljöistä irti jotain ainutlaatuista, Mikko Heleniuksen musiikki tukee tarinaa ja näyttelee myös tärkeää osaa ohjauksessa. Tarinassa pysyy sisällä alusta loppuun! Kiitos!

Lauri Maijalan taidokas ohjaus jaksaa pitää mielenkiinnon yllä koko kolme tuntia. Esityksessä ei ole seisahtumisia, mutta ei liikaa vauhtiakaan, tapahtumat etenevät, mutta niissä pysyy mukana, eikä esitys joistain sekamelskaisista kohtauksistaan huolimatta ylly sirkukseksi, vaan jokaiselle repliikille, tanssi- ja juoksuaskeleelle, huudahdukselle, itkulle ja naurulle löytyy merkitys. Erilaisten tunteiden läpikulku lavan poikki on näyttelijöiden taidonnäytettä. Esitykseen upotettu huumori tuo aavistuksen keveyttä ja ilmavuutta, mutta huumorikin on katsojan itse löydettävä. Monien elementtien ja lajien yhdistelmä antaa katsojan itse havaita ja oivaltaa. Valot, äänet, lavastus, elävä musiikki täydentävät.

Humiseva harju oli rankka ja ravisteleva. Se sai ajattelemaan, mitä kaikkea katkeruus saa ihmisessä aikaan. Näyttelijätyö veti hiljaiseksesi. Erityiskiitos Lauri Maijalalle ihon alle menevästä ohjauksesta. Kultaposse kiittää.

Kolmituntinen esitys säilyttää harvoin yleisön kiinnostuksen koko ajan, mutta tämä kyllä piti pihdeissään alusta loppuun!
Esitys ei ole perinteisesti lokeroitavissa: Se ei ole rakkaus- eikä kauhutarina, vaan jotakin siltä väliltä. Ei perinteinen eikä moderni, vaan molempia. Ei musikaali, mutta vähäeleisellä musiikilla, laululla ja koko äänimaailmalla on tärkeä rooli.
Erittäin toimivat puvustus, lavastus ja rekvisiitta, joiden symboliikka ei aukene heti, vaan ne haastavat pohtimaan. Taitavat näyttelijät; herkullisena yksityiskohtana esimerkiksi Isabellan (Sonja Pajunoja) kävely huoneen poikki: niin paljon tunnetta – eikä yhtään sanaa!
Kaiken kaikkiaan kirjaklassikon pohjalta on luotu ajatuksia herättävä esitys eri aikakausien haaksirikkoisista, niin fyysisistä kuin henkisistä. (Ennakko-posse)

Upeita roolisuorituksia. Hyvin piti otteessaan koko näytelmän ajan. Katsomossa täysin hiljaista.
Musiikki sopi tunnelmiin ja täydensi kohtauksia loistavasti.
Ei mitenkään perinteinen tulkinta vanhasta teoksesta. Hyvä!

Näytelmä koskettaa, mutta ei päästä katsojaa helpolla. Tarinassa rakkaus kietoutuu pahan ja julmuuden kanssa, ajoittain lavalla oli jopa kauhua. Fyysinen ja raaka esitys, ei todellakaan mitään hempeilyä. Teos teki vaikutuksen ja jää varmasti mieleen pitkäksi aikaa. Upeita näyttelijöitä ja hieno ohjaus! Suosittelen!

Massiivisia tunteita herättävä esitys klassikkoteoksesta. Rajat ylittävän rakkauden voimallinen tematiikka jyrää allensa kaiken. Traaginen rakkaustarina etsii vertaistaan. Näyttelijäsuoritukset upeita. Lavastus ja puvustus hyvin ja oivallisesti toteutettuja. Musiiikista lisäpisteitä. Hyvin ohjattu ja hallittu kokonaisuus. Posselaiset kiittävät ja kumartavat. Ihan kovin nuorille enkä lapsille esitystä suosittele.

Hieno suoritus. Ohjaus näyttelijät lavastus valot ja äänet. Jäi tajuntaan niin ettei siitä vähään aikaan pääse yli.

Olipa kerrassaan taitavat näyttelijät, jotka uskalsivat heittäytyä rooliensa vietäviksi. Upea äänisuunnittelu sekä musiikki ja lauluosuudet kannattelivat tarinan kulkua. Esitys oli niin ainutkertainen, että pohdittavaa on moneksi päiväksi. Lämmin kiitos Lauri Maijalalle sekä koko työryhmälle tästä elämyksestä!

Hieno esitys, pääparin välisen kemian voi tuntea takariville asti.Kukaan meistä ei ole vain hyvä tai paha, silti jokainen ansaitsee rakkautta.Musiikki tuki esitystä ja uni ei meinaa tulla silmään kun mieli jäi miettimään.Lämmin suositus, juuri tällaista on teatteri parhaimmillaan.Suurkiitos!

Väkevä, vaikuttava, varmasti vuoden voimakkain! Humiseva harju tuntui ihan joka solussa, syviä tunteita ja äärille vietyä näyttelijäntyötä! #kultaposse <3

Väkevää tulkintaa ja hienoja roolisuorituksia, joista ei heittäytymistä puuttunut. Lisäksi tarinaa hienosti tukeva musiikki. Vaikuttava kokonaisuus.