Saavutettavuustyökalut
Huom! Poistunut ohjelmistosta!
Suomennos:
Kersti Juva
Ohjaus:
Neil Hardwick
Puvut:
Elina Kolehmainen
Lavastus ja projisoinnit:
Antti Mattila
Valot ja projisoinnit:
Juha Westman
Ääni:
Antero Mansikka
Rooleissa:
Mikko Kivinen, Mari Perankoski, Carl-Kristian Rundman, Sanna-June Hyde, Kari Mattila
HITCHCOCK, BLONDI JA MURHA Pienen näyttämön brittiuutuus on Neil Hardwickin ohjaama Terry Johnsonin Hitchcock ja blondi. Se leikitelee ajatuksilla kuulun englantilaissyntyisen mutta pääosan urastaan Hollywoodissa ohjanneen Alfred Hitchcockin kadonneesta varhaistyöstä sekä kohtalokkaasta blondista, jonka varjo heijastui miehen lähes kaikkiin elokuviin. Alastomuus, kauhu, kuolema, murha ja seksi, jotka nekin olivat olennaisia osia hitchcockilaisessa tarina-galleriassa. Ankaran katolisen kasvatuksen saanut ja varhain kollegansa filmileikkaaja Alma Revillen kanssa avioitunut Hitchcock ammensi koko ikänsä puritaanisen kasvatuksen (ja uskonnon) sekä todellisuuden välisistä ristiriidoista. Teemoja tarkastellaan estoisen keski-ikää lähestyvän tutkijan ja hänen tutkimusapulaisekseen houkuttelemansa nuoren naisopiskelijan sekä toisaalta tunnetuinta kohtaustaan valmistelevan mestariohjaajan ja hänen naisvartalosta tarvittaviin lähikuviin valitsemansa kaunottaren välisten keskustelujen kautta. Aineksista Johnson ammentaa hieman ylipitkän mutta kiehtovan kollaasin elokuvasta ja teatterista. Tehokeinot tulevat paljolti valkokankaan puolelta – musiikkia myöten (The Los Angeles Philharmonicin The Film Scores, joht. Esa-Pekka Salonen), elämää suurempi draama taas on molemmille taidemuodoille yhteistä. Loistavat näyttelijät Carl-Kristian Rundman, Sanna-June Hyde, Mari Perankoski, Mikko Kivinen ja niin edelleen ovat tässäkin työssä puoli ruokaa.
Lue lisääMari Perankoski ja Mikko Kivinen Helsingin kaupunginteatterin uutuusnäytelmässä Hitchcock ja blondi. Tapio Vanhatalo
Lue lisääEl bimbo on vain mies Englantilaisen Terry Johnsonin Hitchcock ja blondi on upea teksti. Se on säkenöivän älykäs, hillittömän hauska ja erittäin syvällinen – kaikkea tätä. Johnson pohtii näytelmässään taiteen ja miehisen vallan syvintä olemusta. Näytelmän Hitchcockille nuoren naisen itsemurhasta on tullut pakkomielle, joka määrittelee hänen koko taiteilijanuraansa. Hitchcockin elokuvia nykyajassa tutkivan Alexin pakkomielle on puolestaan nuorten opiskelijatyttöjen vietteleminen.
Lue lisää