Ari-Pekka Lahti

Sydänmaa

Studio Pasila
Ensi-ilta 15.9.2005
2 t 35 min
21 euroa

Huom! Poistunut ohjelmistosta!

Rooleissa: Laura Birn, Heidi Herala, Aku Hirviniemi, Jarkko Lahti,
Jari Pehkonen, Aarno Sulkanen, Martti Suosalo, Jari Virman

Ohjaus: Heidi Räsänen

Lavastus ja puvut: Karmo Mende

Äänisuunnittelu: Tuomas Fränti

Valot: Teppo Saarinen

Ääni: Ari-Pekka Saarikko

Muusikko: Kiureli Sammallahti

Galleria

Arviot

Kotimaa, 2005/38

Arvio

Olli Seppälä

SUKUPOLVIEN TAAKKAA PURKAMASSA Tampereen teatterissa on ohjelmistossa Leea Klemolan näytelmä Kokkola. Helsingin kaupunginteatterin näytelmässä Sydänmaa ollaan myös Kokkolassa ja puhutaan läpi näytelmän kokkolanmurretta.

Lue lisää

Uutispäivä Demari, 29.09.2005

Arvio

Terhi Tarvainen

USKON JA VIINAN HUURUINEN KOKKOLA

Lue lisää

Länsi-Uusimaa, 27.09.2005

Arvio

Kaarina Naski

Sydänmaassa soi uuden sukupolven sydänsävel

Lue lisää

Hufvudstadsbladet, 19.09.2005

Arvio

Elisabeth Nordgren

FÖRLORADE GENERATIONER

Lue lisää

Ilta-Sanomat, 17.09.2005

Arvio

Essi Henriksson

UUSI SUKUPOLVI NOUSEE!

Lue lisää

Apu, 2005/40

Arvio

Juha Itkonen

KOKO SUOMEN NÄYTELMÄ

Lue lisää

Kirkko ja kaupunki, 28.09.2005

Arvio

Marja Kuparinen

KOKKOLAN LAKEUKSILTA KAIVATAAN KAUAS Veli ja kuollut sisko hapuilevat Sydänmaa-näytelmän lopussa tutun tangon sanoja. Vähitellen laulu vahvistuu: ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, jossa onnen kaukorantaan laine liplattaa.” Kurkkua kuristaa, sillä ihmisen ikävä tosielämään menee syvälle. Tango on suomalaisten kaipaajien herkimpien tunteiden tulkki – niin kuin muuten monet virretkin.

Lue lisää

Suomenmaa, 20.09.2005

Arvio

Anja Huumo

Sydänmaalla sukupolvesta toiseen

Lue lisää

Helsingin Sanomat, 17.09.2005

Arvio

Kirsikka Moring

SIIVETTÖMIEN IHTIRIEKKOJEN MAASSA Ari-Pekka Lahti kirjoittaa näytelmäksi pohjalaista mytologiaa saarnamiehen alkuvoimalla

Lue lisää

Kalliolainen.com, 15.09.2005

Arvio

Marjut Salama

SYDÄNMAA ON TÖRKEÄN HYVÄ! Aavelaulu onnistui. Katsomossa naurettiin ja aidoin kyynelein itkettiin. SYDÄNMAA on pitkästä aikaa jotain täysin erilaista ja puhuttelevaa. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilan ensi-ilta 15.9 jää mieleen vielä aplodien vaiennuttuakin.

Lue lisää

Kommentit

Hienoa näyttelijätyötä, mutta täytyykö v-sanaa tunkea jokaiseen lauseeseen. Tämä sana ei kuulu omaan sanavarastooni, joten sain kyllä yliannostuksen. Enpä myöskään usko, että tällaista kieltä käytettiin 1980-luvulla Pohjanmaalla. Eikö löydy muita tehokeinoja?

Jari Pehkosen saunavihtakohtaus oli surrealistinen! Loistava näyttelijä!

Perinteiset kesäteatteri-ainekset, eli paljon huutoa, kiroilua ja ankeilua. Siihen sitten lisättynä pohjanmaa-kliseet, eli ihmisten kylmyys, väkivalta, viina ja jumalanpelko. Näytelmä ei ollut mielestäni aidosti syvällinen tai oivaltava, vaan kliseinen. En pitänyt.

Suosalon puheesta esityksen toisella puoliskolla ei saanut selvää! Itse esitys ei koskettanut lainkaan, roolihahmot jäivät etäisiksi ja kokonaisuus hajanaikseksi. Eikö v-sanan käyttö ollut jo hieman liiallista? t. Riikka

Loistava esitys! Aku Hirviniemen naapurin rouva oli mielettömän hauska ja toi mukavan särön esityksen kokonaisvaltaiseen koskettavuuteen. T. Jan Enbuske

Sydänmaa ei päästänyt katsojaansa ihan helpolla. Esitys nostatti monia kysymyksiä. Pohjautuuko Lahden omaan elämään? Eräs vaikuttavimmista kohtauksista oli, kun valkoiset veivät isoisän isän vankileirille. "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan." Oma ukkini ei halunnut sotia kansalaissodassa ja hän oli kuulemani mukaan piilotellut metsässä muutaman muun nuoren miehen kanssa. Se nostatti kyyneleet silmiini.Pidin näytelmästä, mutta v-sanan käyttö alkoi vain kyllästyttää ja ärsyttää jo ennen väliaikaa. Sitä vähemmän niin olisin ollut vaikuttuneempi.t:a

Kiitos hienosta näytelmästä! Sai kerrankin nähdä sitä teatterin lavalta, mitä on ikänsä joutunu näkemään pääkaupunkiseudulle muuttaneena keskipohojalaisena. Oli todella mahtavaa kuulla kotiseudun murteita ja vieläpä Helsingin kaupunginteatterin lavalta. Olin erittäin iloinen siitä, että mitään ei oltu kaunisteltu, alueen uskonnollisuutta kuvattiin karhean realistisesti ja kirosanoja käytettiin niin paljon kuin todellisessakin elämässä. Myös juoni ja näyttelijäsuoritukset olivat loistavia. Olen niitä ihmisiä, jotka ei rääy ainakaan julkisilla paikoilla, mutta kyllä oli vähällätulla tippa linssiin. Tämä näytelmä teki minuun syvän vaikutuksen. Kiitos!t. Kokkolassakin asunut hengellisen alan opiskelija

Kiitos Sydänmaasta. Loppukohtauksen oli mykistävän hieno. Tässä näytelmässä riittää pohdittavaa pidemmäksikin aikaa. Sydänmaa ymmärtää jokaisen sukupolven kipuja ja tarinat lomittuvat hienosti toisiinsa. Erityiskiitos näyttelijöiden lisäksi yksinkertaisen nerokkaalle lavastukselle vaikka kikkailuja olisi voinut vähän karsiakin. Minäkin ihmettelin miksi kaikkien piti jatkuvasti kiroilla. s.l.

Miksi on pakko tehostaa kaikkea raa'alla ja jatkuvalla kiroilulla? Nykypäivän 'korkeakulttuuri' on todella yököttävää jos tyyli on tämä? Katsomossa tuntui, että koko ajan kaadetaan likasankoa niskaan. Jotenkin selvisimme väliaikaan asti ja lähdimme hiljaisina tuulettautumaan. Onko mitään esityksiä enää olemassa, missä ei kiroiltaisi? Surullisena ja pettyneenä 'kulttuurin' tasosta ja kuulemastaan. tekn.tri+fil.tri

"Upea esitys.Olen käynnyt katsomassa Sydänmaan, useamman kerran. Siihen jää koukkuun! Upeaa katsottavaa, näyttelijät ovat uskottavia rooleissaan. Heidi Räsäsen ohjaustyö on loistava. Lavastus toimii hienosti, moneen kohtaukseen.Kiurelin musiikki on pontevaa, haitari tuo tunnelmaa..."Kiitos koko ryhmälle!! (Pohjamaa fani)

Hieno esitys. Kävi katsomassa toisenkin kerran - kesti kyllä katsomisen. Hienoa työtä koko porukalta. Musiikki oli koskettavaa ja lavastus toimi. Onnittelut kaikille tekijöille!!!e.j.

Kiitos!!!Uskomaton tarinoiden kudelma ja aikakausien rinnakkaiselo,ristiin ja pitkittäin.Jokainen näyttelijä teki tarkkaa ja koskettavaa työtä. Ei ollut tähtiä,jokainen tarvitsi toistaan loistaakseen.Itkuni oli hyvin terapeuttista.Niin minulle teatterin tehtävä on näyttää tarinoita maailmasta,elämästä,menneestä ja tästä hetkestä.jossa elän.Mahtava teatteri-ilta on se ,mikä saa ajattelemaan ja ymmärtämään vähän enemmän.eikä se ole aina itkua ja surua ,myös huumoria.ap-l

Kiitos upeasta esityksesyä. Kerrankin saa katsella kunnollista teatteria. Teatterin ei tarvitse aina olla yleisöä kosiskelevää ja hömppää. Näyttelijä olivat loistavia ja taina oli vaikea, mutta sitäkin koskettavampi. Kiitos.

Voi miten hyvä mieli tulee aina, kun näkee kunnon teatteria! Se antaa energiaa ja puhdistää kuormittunutta mieltä. Ihanaa nähnä loistavaa näyttelijäntyötä, jota arvostan kovin.Toivon, että Studio Pasila säilyy tällaisten rohkeiden, erilaisten näytelmien esityspaikkana. Katsojia kunnon teatterille riittää. Pysyköön hömppa Hakaniemen hallin kupeessa! ST

Tulin juuri esityksestä ja olen todella vaikuttunut. Cp-vammaisena nuorena tykästyin eniten Laura Birnin vammaisen tytön hahmoon. Hahmo oli mielestäni näytelmän koskettavin. Myös Martti Suosalon juoppo-isän hahmo oli hieno. Ari-Pekka Lahden esikoisnäytelmä oli kaikessa rankkuudessaan myös sopivan hauska, jota tarvitaan mielestäni jokaiseen näytelmään ns "vastapainoksi". Erikoiskiitos Laura Birnille. Jatka samaan malliin. T: Aatu Toivonen 23-vuotta

Vain yksi miinus, Suosalon puheesta ei saanut koko ajan selvää!

Loistavaa työtä!Etenkin nuoret Laura Birn ja Aku Hirviniemi

"Loistava esitys. Nyt kaivellaan syvältä suomalaisuutta ja pohjalaisuutta, ja miten se tehdään, suuria tunteita liikutetaan, Sydänmaa ei päästä katsojaa irti, on pakko itkeä, pakko nauraa. Tämä on uudenlaista teatteria, rohkeaa, niin avointa ja koskettavaa. Menkää ihmeessä katsomaan, nyt nähdään jotain vaikuttavaa kaiken pintapuolisen humun keskellä. Yksinkertaisesti hämmentävän hyvää teatteria."

Menkää ihmeessä katsomaan Teatteristudio Pasilaan näytelmä Sydänmaa. Näytelmän kirjoittaja, ohjaaja ja suuri osa näyttelijöistä on valmistumassa tai juuri valmistuneet Teatterikorkeakoulusta. Näytelmä on shamanistinen kokemus! Konkarit Martti Suosalo, Heidi Herala, Jarkko Rantanen ja Jari Pehkonen näyttelevät hekin sellaisella vimmalla, että harvoin sitä laitosteatterin lavalla näkee!

Esitys oli vaikuttava. Näyttelijät loistavia, varsinkin Laura Birn valovoimaisuudessaan. Ohjaus on vaativa ja siinä onnistuttu erinomaisesti. Lavastus oli yksinkertaisesti toimiva.Täytyy tulla katsomaan uudestaan.

"Heidi Räsäsen upea taidonnäyte tuoda ja luoda vaikea teksti näyttämölle.Niin koskettavaa,että vieläkin usean päivän jälkeen ensi-illasta Sydänmaa on ja pysyy mielessä.Katsoja ei pääse helpolla,jos on uskallusta pysähtyä pohtimaan omaa ihmisyyttään,vajavaisuuttaan ja oman elämänsä suuntaa,tämä näytelmä antaa siihen mahdollisuuden.Karmo Menden huikaisevan koskettava lavastus ilmentää tekstiä saumattomasti,samoin Tuomas Fräntin äänimaailma.Näyttelijät ansaisevat kiitokset.Kaikenkaikkiaan hieno osoitus ja kokemus koko työryhmän,tekniikkaa unohtamatta,yhteistyöstä!-n-"

Sydänmaa soi kuin yksinkertainen balladi, välillä sen sävel vaihtelee huikean traagisesta huikean hauskaan. Miksi näytelmä vaikutti niin syvästi minuun? Kenties isänä, äitinä, tai poikanan oleminen on jotain, jossa useammat meistä tavallaan epäonnistuvat. Siksi ihmisten ponnistukset ansaisevat tässä usein niin kylmässä maailmassa suurempaa myötätuntoa ja ymmärtämystä. Ari-Pekka Lahti, ohjaaja Heidi Räsänen ja kaikki hienot roolityöt Heidi Heralan äidistä Aku Hirviniemen minkkitarhaajan poikaan ja naapurin rouvaan onnistuivat tämän välittämään. Eikä voi olla mainitsematta Jarkko Rantasen hienoa isoisää ja Jari Virmanin isoisän isää.Koko ryhmä ansaitsee kiitokset kyvystä eläytyä tavallisten pohjalaisten elämään ja katsoa syvälle heidän sisimpäänsä. Tarina ei voi tuntua kenestäkään vaikealta, sen todellinen, sydämestä pulppuava nauru ja itku liikuttavat vieläkin.

Sydänmaa. Välillä oikein paha olla â€“ niin paha, että siitä tuli kummallisesti hyvä mieli. Ja annettiinhan meille myös lupa nauraa.Tuttuuden tunteita, häpeän häivähdyksiä. Loistavia vetoja menneisyydestä tähän päivään â€“ ja takaisin. Pohjalaisuus vahvasti läsnä, vaikka ihmisyys on yleismaailmallista ja missejä käytiin katsomassa myös muissa maakunnissa.Laura Birn tekee sievän, sisukkaan CP-siskon hienosti, alleviivaamatta. Pehkosen karikatyyrit loistavia, Suosalon isä ja Heralan äiti pelottavan tosia. Pelimanni pelastaa hiljaisuudelta. Upeita roolitöitä kaikki.Visuaalista, ravistelevaa suomalaista nykyteatteria. Kiitokset myös teosesittelystä. Antoisa, ainutkertainen, avartava tapa kuulla tekijöitä itseään. Sannamarja

Sydänmaa

Sydänmaa

Galleria

Arviot

Arvio

Olli Seppälä

Arvio

Terhi Tarvainen

Arvio

Kaarina Naski

Arvio

Elisabeth Nordgren

Arvio

Essi Henriksson

Arvio

Juha Itkonen

Arvio

Marja Kuparinen

Arvio

Anja Huumo

Arvio

Kirsikka Moring

Arvio

Marjut Salama

Kommentit

Lippumyymälä

Yritys- ja ryhmämyynti

Verkkokauppa