Steven Shater / Duncan Sheik

Spring Awakening

Suuri näyttämö
Ensi-ilta 5.2.2009
noin 2 t 30 min
permanto/parveke 41/36 e

Huom! Poistunut ohjelmistosta!

Steven Sater

Duncan Sheik

Suomennos: Sami Parkkinen

Ohjaus: Neil Hardwick

Kapellimestari: Lasse Hirvi

Koreografia: Harri Kuorelahti

Lavastus: Jyrki Seppä

Puvut: Maija Pekkanen

Valosuunnittelu: Antti Rehtijärvi

Äänisuunnittelu: Kirsi Peteri, Jyrki Sandell

Rooleissa: Jarkko Tamminen / Tuukka Leppänen, Sara Melleri / Sanna Majuri, Petrus Kähkönen, Mariko Pajalahti, Teemu Mustonen, Raili Ruutu, Kalle Lindroth, Kaisa Leppänen, Samuel Harjanne, Elina Pirinen, Antti Lang, Tuukka Raitala, Emilia Nyman, Tuukka Leppänen, Sanna Majuri, Jukka Nylund, Yasmine Yamajako, Jari Pehkonen/Oskari Katajisto, Leena Rapola/Tiia Louste

Galleria

Arviot

Sana, 2009/8

Arvio

Riitta Huotari

NUORUUDEN RIEMU JA KIPEYS Moninkertaisesti palkittu nuorisomusikaali Spring Awakening on erikoinen ilmiö. Sitä mainostetaan raflaavasti esityksenä, joka sai muutamia vuosia sitten New Yorkin sekaisin. Nyt musikaali on tuotu Helsingin Kaupunginteatterin näyttämölle. Mitä sanottavaa saksalaisen Frank Wedekindin 115 vuotta sitten kirjoittamalla näytelmällä on nykyajan nuorelle? Ainakin se, miten tiukoissa raameissa 1890-luvun lopun nuori kamppaili kohti aikuisuutta. Häntä ja hänen heräävää seksuaalisuuttaan kontrolloivat vanhemmat, koulu ja kirkko. Kaksinaismoraalin ja hyveellisyyden verhon takana sattui sitten kaikenlaista, josta nuoret maksoivat hinnan. Heidän osakseen lankesi häpeä ja syyllisyys Musikaaleihin liitetään määreet kepeys ja viihdyttävyys, mutta tässä näytelmässä ei kaihdeta sellaisia aiheita kuin itsemurha, insesti, itsetyydytys, avioliiton ulkopuolinen seksi, laiton abortti ja perheväkivalta. Rajujen teemojen takia näytelmä onkin ollut esityskiellossa useita kertoja. Steven Saterin teksti ja Duncan Sheikin musiikki ja tuovat esityksen lähemmäksi nykyaikaa. Rock-tyyppinen musiikki, energiset tanssit ja laulut tuovat katsojan kuin ihmisten ilmoille hengittämään happea liian raskaaksi ja tunkkaiseksi käyvältä elämän kääntöpuolelta. Näyttämökuvakin muuntuu nykyaikaiseksi. Nuoret valloittavat taidoillaan ja heittäytymisellään. Juuri lauluista löytyvät ne yhteiset asiat, jotka ovat totta kaikille eri aikakausina. Nuoret eivät elä enää samanlaisessa tietämättömyydessä kuin vuonna 1891, mutta onko kasvu aikuisuuteen tullut yhtään helpommaksi? Ovatko nuoriin kohdistuvat odotukset yhtään vähäisemmät? Sitä voivat miettiä kaikenikäiset katsojat. Kuivin silmin ei tästä esityksestä pysty poistumaan.

Lue lisää

Suomen Kuvalehti, 2009 / 6

Arvio

Katri Merikallio

Kevät herättää

Lue lisää

Ylöjärven Uutiset, 25.03.2009

Arvio

PäiviKuokkanen

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä herätään rajuun kevääseen TUNTEIKAS MUSIKAALI ON MATKALIPPU NUORUUTEEN Rankkoja aiheita käsittelevä nuorisomusikaali Spring Awakening sai Suomen kantaesityksensä helmikuussa Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaaja Neil Hardwickin herättämä kevät puhaltelee raikkaita tuulia musikaalien maailmaan, ja esitys sykkii taitavien tekijöidensä sydämen tahtiin.

Lue lisää

Salon Seudun Sanomat, 20.02.2009

Arvio

Arto Aulavuo

SPRING AWAKENING KEVÄÄN TAPAUS Helsingin kaupunginteatteri on maan suurin teatteri, joka tuottaa ensi-iltoja tahdilla, joka pienempiä hirvittää. Monina vuosina alkukevään uutuudet ovat olleet pettymyksiä, liian laskelmoituja kassakappaleita. Toisin on kuitenkin tänä vuonna. Jokainen uutuus on merkittävä ja antaa vastinetta rahoille. Näistä Spring Awakening on kevään musikaalitapauksia. Saksalais-sveitsiläinen Frank Wedekind oli sata vuotta sitten yksi aikansa merkittävimmistä dramaatikoista. Hänen teoksiaan on siirretty filmeiksi ja jopa oopperaksi ja ne ovat vaikuttaneet eri taidesuuntausten edustajiin.Kevään herääminen (1891) sai osakseen suurta närkästystä seksuaalisuutta käsittelevillä teemoilla ja oli kauan kielletty teos. 1935 meillä ensimmäinen ammattiteatteri rohkeni tarttua tekstiin (Turun Työväen Teatteri) ja varsinaisen kukoistuksen draama koki 1980-luvulla, jolloin se oli viiden teatterin ohjelmistossa. Viktoriaanista ajattelua tiukasti kritisoinut teos koki uuden tulemisen maailmalla 2006, kun Steven Sater ja Duncan Sheik tekivät siitä Yhdysvalloissa musikaalin, joka voitti tukun merkittäviä palkintoja. Vaikka joitain teemoja on jenkkiuutuudessa pehmennetty, tulosta on silti pidettävä onnistuneena, kiitos etenkin kerrontaa tukevien laulujen ja nuorten esiintyjien intensiteetin. Komea Spring Awakening on aika tyypillisestä formaatti-muodostaan huolimatta koskettavaa ja myös nuoreen aikuisyleisöön (K15) taatusti kolahtavaa teatteria. Suuren näyttämön keskiosaan on rakennettu tilaa rajaava ja moneksi muuntuva luokkahuone, jonka laitojen ”lauteilla” myös näyttelijät odottavat vuoroaan. Pääosissa on kaksoismiehitys. Tarinan aikuisosia esittää kaksi hienoa kokenutta näyttelijää, yksi mies ja yksi nainen (näkemässäni illassa Jari Pehkonen ja Leena Rapola), mikä vielä korostaa nuorten nousua draaman keskiöön. Sara Melleri ja Sanna Majuri vuorottelevat keskeisessä Wendlan roolissa, Jarkko Tamminen ja Tuukka Leppänen häneen rakastuvana Melchiorina. Katsomassani esityksessä Wenlaa ja Melckiä näyttelivät Melleri ja Tamminen, ja loistavasti esittivätkin. Majurin ja Leppäsen taidot tuntien en epäile yhtään, etteivätkö hekin onnistu rooleissa erittäin hyvin.

Lue lisää

Kotiliesi, 17.02.2009

Arvio

Essi Salonen

Nuoruus tekee kipeää – Koske, koske, kosketa mua, nuoret musikaalitähdet laulavat ja rokkaavat Helsingin Kaupunginteatterin Spring Awakeningissa. Seksuaalista heräämistä, ensirakkauden huumaa, ystävyyden hurmaa, vanhempien valtaa, insestiä ja itsetuhoisuutta. Kaikkea tätä kuvaa taidolla tehty suomalaisversio kohutusta Broadway-musikaalista. Tarina on sadan vuoden takaa. Se pohjautuu Frank Wedekindin näytelmään Kevään herääminen (1891), jonka esittäminen kiellettiin aikoinaan pornografisena. Aikuiseksi kasvun kipeys on niin ajaton aihe, että siihen voi tänäkin päivänä ongelmitta samaistua. Neil Hardwickin ohjaamassa rock-henkisessä musikaalissa lavalle nousee esimerkiksi Kwan-yhtyeestä tuttu Mariko. Pääpari Jarkko Tamminen ja Sara Melleri tekee herkät ja uskottavat roolityöt. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille eikä herkille aikuisillekaan. Herkkänä aikuisena pystyin sen hyvin katsomaan.

Lue lisää

Kymen Sanomat, 07.02.2009

Arvio

Eija Anttila

Kehtaa katsoa

Lue lisää

Hufvudstadsbladet, 07.02.2009

Arvio

Mats Liljeroos

Krisande 1800-talstonåringar speglar vår egen tid

Lue lisää

Meidän Perhe, 03/2009

Arvio

Minna McGill

Entisille ja nykyisille murkuille

Lue lisää

Helsingin Sanomat, 04.04.2009

Arvio

Jussi Tossavainen

KEVÄT KOITTI KRIITIKOLLE

Lue lisää

Kirkkonummen Sanomat, 01.03.2009

Arvio

Benjam Kukko

Musikaali joka puhuttaa ja yllättää SPRING AWAKENING Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä sai 5.2.2009 ensi-iltansa kohuttu musikaali Spring Awakening, jonka tarina juontaa juurensa vuoteen 1891, jolloin kirjailija Frank Wedekind kirjoitti näytelmän Frühling Erwachen. Kuvaus ja tarina olivat niin rohkeat, että sen näytelmäversiot kiellettiin lähes sadaksi vuodeksi. Sring Awakeningissä kuvataan hetkiä, jolloin lapsuus jää taakse ja aikuisuus alkaa. Se on aikaa, jolloin keho muuttuu aikuiseksi vaikka ajatukset omaavat vielä lapsenomaisia piirteitä ja tiedon saamisen tuska on suurta. Tietojen saaminen on sitäkin vaikeampaa. Näytelmässä tämän kuvauksen toteutus on erilainen, jopa hieman hämmentävä, vaikkakin kerronnaltaan koskettava ja ajatuksia herättävä. Kuvauksissa tuodaan esille useita nuoruuden hämmentäviä asioita. Rakkaus, seksuaalisuuden herääminen, masturbointi ja ensimmäinen seksikokemus, teiniraskaus jopa itsemurha ja abortti, sekä muut ajankohtaiset ajatukset. Rockmusiikki musikaalin maustein sopii tarinan kerrontaan mainiosti, ja korostaa sopivasti tarinan ajankohtaisuutta nykypäivänä. Hämmästyn joka kerta Neil Hardwickin kykyä kertoa tarinoita. Ohjaus on taas kerran osoitus hänen taidoistaan. Spring Awakeningin ensemble jossa nuoret tanssivat ja laulavat toimii. Neil Hardwick saa lavan pursuamaan energiaa jättäen tilaa erilaisten henkilöiden persoonallisuuksille. Lauluesitykset taas kertovat siitä erinomaisesta musikaaliesittäjien tasosta, joka Helsingin kaupunginteatterilla on käytössään. Lavalla istuu osa yleisöstä, kyllä, osana esitystä ja silti seuraamassa näyttämötyöskentelyä. Kaupunginteatterissa on totuttu siihen että lavastus vaihtuu, mutta nyt niin ei tapahdu, vaan koko esitys tapahtuu samojen kulissien ollessa paikoillaan. Sitä vastoin kerronnalla ja erinomaisella valaistuksella saadaan tila muuttumaan kerta toisensa jälkeen. Tämä musikaali sopii mielestäni kaikenikäisille. Se palauttaa mieliin nuoruuden iloineen ja suruineen sekä voi nuoremmille katsojille olla kokemus vertaistensa tunteista ja ajatuksista.

Lue lisää

toisinsanoen.fi, 18.02.2009

Arvio

Päivi Arvonen

KEVÄT HERÄÄ

Lue lisää

Kauppalehti, 09.02.2009

Arvio

Veijo Sahiluoma

Kevään herääminen uudessa kuosissa Liki 120-vuotias kohunäytelmä vetoaa nyt tunteisiin musikaalina Helsingin kaupunginteatteri on pitkään ollut maan johtava musiikkiteatteri. Tuskin aikaisemmin kuitenkaan samana kautena sen ohjelmistossa on ollut neljä musikaalia kuten nyt. Syksyllä suuria joukkoja keräsi ensin High School Musical, ja sitten tuli elokuvinakin massoja viihdyttänyt Rebecca. Nyt vuorossa on runsaan vuosisadan takaa kohunäytelmästä tehty uusi Spring Awakening ja toukokuussa on vuorossa High School Musicalin tuore toinen osa. Tämä jos mikään todistaa, että musiikkiteatteri elää Suomessa vahvaa vaihetta. Toinen ratkaiseva tekijä on, että maasta löytyy laadukas ja laaja musiikkiteatterin ammattilaisten joukko. Turhaan ei ole sanottu, että täällä tehdään parhaillaan ainakin Pohjoismaiden parasta musiikkiteatteria.

Lue lisää

Turun Sanomat, 07.02.2009

Arvio

Eeva Kemppi

Kevät herää kiihkeästi ja runollisesti Helsingin kaupunginteatterin uutuusmusikaalissa Helsingin Kaupunginteatterissa nähdään jo toisen kerran vuoden sisällä onnesta ja itkusta loistavia kasvoja nuorisomusikaalin ensi-illan loppukumarruksissa. Viime syksynä High School Musicalin energinen tekijäjoukko hehkui riemua onnistuneen ensi-illan jälkeen, nyt on Spring Awakeningin vuoro. Se on laitosteatterin tiukassa puristuksessa harvinaista ja arvokasta. Frank Wedekindin klassikkonäytelmään Kevään herääminen perustuva, palkintoja kahminut ja musikaali kantaesitettiin Yhdysvalloissa 2006. Ilmestyessään vuonna 1891 Wedekindin näytelmä nostatti pornografiasyytöksiä ja sen esittäminen kiellettiin kerta toisensa jälkeen. Ilmestymisajankohtaansa nähden varsin suoraa puhetta seksuaalisen heräämisen niin sisäisistä kuin ulkoisista myllerryksistä näytelmä sisältääkin. Näytelmä on siirretty musikaalin muotoon ilman turhaa ja näennäistä modernisointia. Maailma on monessa toinen kuin 1800-luvun lopun porvarillisen moraalin ja kaksinaismoralismin läpitunkemassa Saksassa, mutta seksuaalisuus on edelleen kuuma peruna ja lapsuudesta aikuisuuteen siirtyminen on käsittämätöntä. Esitys puhuttelee varmasti aikuisuuden partaalla kamppailevia nuoria, mutta erityisen suositeltava se on heidän vanhemmilleen ja kasvattajilleen. Voi olla, että Kevään herääminen olisi vaikeata saada toimimaan puhedraamana. Musikaalimuoto etäännyttää ja estetisoi kiihkolla kyllästetyn ja (melo)dramaattisen tarinan omaan epätodellisuutensa. Nyt jää tilaa kertoa hurja tarina rohkeasti ja suoraan. Rankemman kautta Spring Awakeningin ei ole mikään hattarankevyt ja siirappinen musikaali-ilottelu vaan se käsittelee kasvamista rankemman kautta. Samaan aikaan kun halu herää, kasvavat paineet ja odotukset niin sisällä kuin ympäröivässä yhteisössä. Näytelmän todellisuuteen kuuluu insesti, abortti, itsemurha ja homoseksuaalisuus. Sävyt ovat pehmeämpiä kuin Wedekindin näytelmässä, mutta ei Broadway-versiossakaan ole sokerisen onnellista loppua. Neil Hardwickin ohjaama Suomen-kantaesitys ei ole niin trendikäs ja raju kuin mainonta ja englanninkieliseksi jätetty nimi antavat ymmärtää. Parempi niin. Esitys on ennemmin kaunis, puhutteleva ja jopa runollinen. Mutta myös menoa, meininkiä, huumoria ja energiaa riittää. Musikaali kulkee nopeiden leikkausten, simultaanisten kohtausten, näyttelijöiden muodostamien still-kuvien ja gestisten asentojen varassa. Harri Kuorenlahden koreografia lainaa onnistuneesti nykytanssin liikekieltä ja yhdistää sitä rockin ja punkin tahtiin kulkeviin tanssinumeroihin. Esityksen läpikäyvä koreografia on mukana kaikessa liikkeessä ja lavaolemisessa. Pelottomasti ja todesti Hardwick ja Kuorenlahti saavat paljon irti hyvin erilaisista lahjakkuuksista koostuvasta ensemblestaan. Koko joukko tanssii ja laulaa säröisiä balladeja ja kapinallisia rock-biisejä vakuuttavasti. Päätähdet näyttelevät musikaalin vaativassa tyylilajissa pelottomasti ja todesti. Omaleimaisesti laulava ja näyttelevä Sara Melleri tekee vahvan roolin tiedonhaluisena ja kiihkeänä Wendlana, joka rakastuu kaikkitietävään mutta haavoittuvaan Jarkko Tammisen Melchioriin. Ei enää ihan murrosikäinen Tamminen tavoittaa konstailemattomalla ilmaisullaan uskottavasti nuorenmiehen kirkasotsaisuuden ja kiihkeyden. Petrus Kähkönen piirtää riipaisevan kuvan kiihkoonsa sotkeutuvasta Moritzista. Teemu Mustosen ja Samuel Harjanteen orastavaa poikien välistä rakkautta kuvaava kohtaus on sykähdyttävin homoseksuaalisuuden kuvas aikoihin. Auktoriteettien maailma on selkeästi erotettu nuorten todellisuudesta. Aikuisiksi riittävät monissa rooleissaan vanhempina ja opettajina tarkkaan työtä tekevät Leena Rapola ja Jari Pehkonen. Esitystä tukee yksikertainen ja upea tilaratkaisu. Tapahtumat tiivistyvät pienelle näyttämökorokkeelle keskelle suurta lavaa. Orkesteri soittaa lavalla, ja osa ensemblesta sekä lavapaikkansa lunastaneet katsojat istuvat näyttämökorokkeen molemmin puolin. Suuri yleisö seuraa sekä esitystä että lavalla olevia katsojia. Lavastus ei vaihdu kertaakaan, mutta tila ja tunnelma jatkuvasti. Esitystä rytmittävät Antti Rehtijärven näyttävät ja tyylikkäät valot. Kerrankin suurella näyttämöllä ei nähdä yhtään autoa eikä helikopteria.

Lue lisää

Kommentit

ajattelen vielä näin vuodenkin jälkeen.
haluisin nähä vielä niin monta kertaa, tai ees kerran.

IKÄVÄ ON

Tuukka Leppänen häikäisi jälleen!Mikä lahjakkuus!

Teehkää soudtrack!!! <3 Olisi varmasti ostajia. Tää musikaali toi elämään jotakin korvaamatonta...

Aivan LOISTAVAA! Kaikinpuolin mahtava esitys! Näytteliät, musa, ohjaus! Suosittelen esitystä kaikille! Etenkin musiikki tässä teoksessa on hurmaavaa, niinkuin kaikki muukin. Ja tämä jos mikä on rehellistä todellisuutta.

Viimeiset näytökset olivat aivan huikeat. Kaikilla oli niin paljon sielua ja tunnetta mukana -äärettömän kaunista. Hienoa on ollut myös nähdä kuinka kaikki näyttelijät kasvoivat rooleissaan ja tulkinnoissaan ajan myötä aivan uusiin ulottuvuuksiin. Unohtumaton ja uniikki musikaali, jonka kaiku soi sydämessä toivottavasti ikuisesti.

Aivan fantastinen! Paras koskaan näkemäni musikaali! Kävin katsomassa kaksi kertaa, enkä voi muuta sanoa kuin että huh! Kylmät väreet vilistivät iholla jatkuvasti, ja kyyneleet vierivät poskilla - silloin kuin ei naurattanut niin kauheasti. Tässä musikaalissa on kaikkea! Kummallakin kerralla Wendlana oli Sanna Majuri, ja Melchiorina Jarkko Tamminen, ja voi että siinä kaksikossa on lahjakkuutta! Ehdottomana suosikkinani kuitenkin Petrus Kähkönen, joka veti Moritzin roolin niin nappiin! Uskomattoman lahjakkaita nuoria! En voi uskoa, että se on nyt ohi, enkä pääse enää katsomaan Spring Awakeningia. Täytynee vain tyytyä Broadway -version soundtrackiin, joka pyörii nytkin taustalla. Spring Awakening on musikaali jota en unohda.

Tätä jää kyllä kaipaamaan! Aivan mahtava musikaali on ollut kyllä! Erityis kiitokset Petrus Kähköselle vallattomasta sydäntäsärkevästä tulkinnasta, Kalle Lindroth olit mahtava, Jarkko Tamminen olit paras vaihtoehto rooliisi! Ja tietenkin kaikki muut näyttelijät, kiitoooooooos!!!

'Seuraatte mun askeleitain aina
tuulina, tunteina voimmakaina
viestinne otin mä vastaan
ja rakkaus läsnä on ei muistot ainoastaan
Jäitte siis nyt matkaani vartioimaan
sydämeen ja mieleen jäitte soimaan...'
Kiitos Spring Awakening. Olin katsomassa kolmesti, myös tänään viimeisessä näytöksessä... ja aivan pakkohan sille oli nousta seisoen taputtamaan. En voi edes kuvailla kuinka paljon tämä musikaali on minulle antanut. On vain niin uskomattoman hienoa että Suomesta löytyy näin taitavan upeita näyttelijöitä ja osaajia. Ootte oikeesti aivan mahtavia!! Ja todellakin rakastuin tähän musikaaliin ja tulen muistamaan tämän aina. Kiitos. Nauroin, itkin, nautin.
'Vain pimeys näyttää tähdet ja olet pelkkää valoa kun kerran täältä lähdet'
ihania sanoituksia, laulua, näyttelemistä, musiikkia.
Kiitos.

Tätä upeutta jää kyllä kaipaamaan.

Todella energinen ja hauska musikaali! Kävin katsomassa 3 kertaa enkä vieläkään saanut tarpeekseni! Mahtavat näyttelijät ja laulut!