Spring Awakening

Suuri näyttämö
Ensi-ilta 5.2.2009
ca 2 timmar och 30 minuter
Våning/balkong 41/36 e

Huom! Poistunut ohjelmistosta!

Steven Sater
Duncan Sheik

Översatt av Sami Parkkinen

Regissör: Neil Hardwick

Dirigent: Lasse Hirvi

Koreografi: Harri Kuorelahti

Scenografi: Jyrki Seppä

Kostymer: Maija Pekkanen

Ljusdesign: Antti Rehtijärvi

Ljuddesign: Kirsi Peteri, Jyrki Sandell

Rollista: Jarkko Tamminen / Tuukka Leppänen, Sara Melleri / Sanna Majuri, Petrus Kähkönen, Mariko Pajalahti, Teemu Mustonen, Raili Ruutu, Kalle Lindroth, Kaisa Leppänen, Samuel Harjanne, Elina Pirinen, Antti Lang, Tuukka Raitala, Emilia Nyman, Tuukka Leppänen, Sanna Majuri, Jukka Nylund, Yasmine Yamajako, Jari Pehkonen/Oskari Katajisto, Leena Rapola/Tiia Louste

Galleria

Valkoiseen yöpaitaan pukeutunut nuori nainen seisoo laatikon päällä ja laulaa intohimoisesti kädet ojennettuina dramaattisen sinisen valokeilan alla pimeällä näyttämöllä.

Nuori pukuun pukeutunut henkilö pitää mikrofonia ja laulaa dramaattisen sinisen näyttämövalaistuksen alla muiden esiintyjien ympäröimänä hämärässä, teatterimaisessa ympäristössä, jossa on tiiliseinäiset taustat.

Vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut nuori nainen ja pukuun pukeutunut nuori mies kohtaavat toisensa hämärästi valaistulla näyttämöllä kädestä pitäen, ja taustalla on muusikoita ja tiiliseinämaisemia.

Kaksi näyttelijää seisoo hämärästi valaistulla näyttämöllä. Toinen, tummahiuksinen, katsoo alaspäin kädet ristissä, kun taas toinen, vaaleahiuksinen, seisoo mikrofonin vieressä ja katsoo eteenpäin. Taustalla tiiliseinää vasten näkyy orkesteri.

Lavalla laulaa intohimoisesti kaksi naista, toinen sinikuvioisessa mekossa ja toinen vihreässä mekossa, jolla on pitkät vaaleat hiukset. Lava on hämärästi valaistu, ja taustalla istuu orkesterin jäseniä.

Vaaleanruskeaan mekkoon pukeutunut nainen polvistuu näyttämön lattialla ahdistuneen näköisenä, ja tummapukuinen mies seisoo hänen takanaan huolestunut ilme kasvoillaan. Taustalla on hämärä valaistus, jossa näkyy soittimia.

Sinisessä valaistuksessa dramaattisessa näyttämökuvassa viisi esiintyjää poseeraa dynaamisesti portaissa, ja yksi henkilö istuu näyttämön keskellä. Taustalla on kehystettyjä kuvia ja roikkuvia valoja.

Sinisellä valaistuksella valaistussa teatterilavalla nähdään joukko näyttelijöitä istumassa ja polvistumassa naisen ja miehen ympärillä, jotka makaavat yhdessä riippuvalla puisella alustalla, mikä luo intiimin ja dramaattisen tunnelman.

Vanhanaikaiseen mekkoon pukeutunut nainen laulaa sinisten näyttämövalojen alla, kun raitapaitainen mies polvistuu ja kurottautuu häntä kohti. Toinen henkilö seisoo varjossa taustalla. Kohtaus vaikuttaa dramaattiselta ja teatraaliselta.

Tummaan pukuun pukeutunut henkilö seisoo yksin hämärästi valaistulla näyttämöllä, kädessään rekvisiittaa ase, ja taustalla näkyy sininen valonheitin ja orkesteri.

Lavalla seisoo joukko juhlallisia, vintage-tyylisesti pukeutuneita ihmisiä, joilla on kädessään valkoisia kukkia ja jotka ovat kerääntyneet suorakulmaisen avoimen haudan tai kuopan ympärille hämärässä valaistussa ympäristössä, mikä viittaa hautajaisiin tai muistotilaisuuteen.

Kaksi aikakauden pukuihin pukeutunutta naista esiintyy lavalla; toinen polvistuu polvillaan kädet kohotettuna, kun taas toinen istuu lattialla ja katsoo ylöspäin. Lavastuksessa on violetti valaistus, tiiliseinä ja taustalla soittavat muusikot.

Kolme näyttelijää seisoo hämärästi valaistulla näyttämöllä; keskimmäinen hahmo seisoo liikkumatta kädet selän takana, kun taas kaksi näyttelijää molemmin puolin osoittaa häntä pitkillä keppeillä, mikä luo jännittyneen, dramaattisen kohtauksen. Taustalla näkyy heikosti muusikoita.

Dramaattinen näyttämökohtaus, jossa tummiin pukuihin pukeutuneet näyttelijät esiintyvät violetin valaistuksen keskellä porrastetuilla portailla, taustana tiiliseinät, kehystetyt kuvat ja hajallaan olevat tuolit, jotka luovat tunnelmallisen teatteritunnelman.

Ryhmä pukuihin pukeutuneita näyttelijöitä seisoo rivissä lavalla, jossa on sininen valaistus, ja esiintyy tiiliseinäistä huonetta muistuttavan lavastuksen edessä.

Ryhmä esiintyjiä teatterilavalla, jossa on sininen valaistus, dramaattiset valonheittimet ja kaupunkimaisemaa muistuttava lavastus. Osa esiintyjistä seisoo kädet kohotettuna, osa istuu tai polvistuu portailla.

Lavalla esiintyy kaksi näyttelijää vanhanaikaisissa, tummissa juhlavaatteissa. Toinen polvistuu ja tarrautuu toiseen, joka seisoo ja katsoo häntä alaspäin. Valaistus on dramaattinen, mikä korostaa heidän tunnepitoisia ilmeitään.

Lavalla kaksi naista aikakauden puvuissa; toinen istuu penkillä kasvot käsissään ja vaikuttaa ahdistuneelta, kun taas toinen seisoo ja lukee paperia huolestuneen näköisenä. Tausta on tumma ja teatraalinen.

Nuori ruskeamekkoinen nainen istuu puupenkillä kädet ristissä ja katsoo alaspäin, kun taas toinen nainen seisoo selkä menosuuntaan hämärästi valaistulla näyttämöllä, jonka taustalla on muusikoita.

Kolme näyttelijää lavalla, kaksi polvistuen ja yksi istuen, kaikki pukeutuneina vintage-vaatteisiin, dramaattisessa sinisessä valaistuksessa, lattialla sumua ja tumma, varjoinen tausta.

Seitsemän nuorta naista laulaa lavalla istuen ja polvistuen, intensiiviset ilmeet kasvoillaan, kun taas neljä tummiin asuihin pukeutunutta nuorta miestä seisoo heidän takanaan. Dramaattinen lavastus on valaistu violetilla, ja siinä on tiilikaaria ja kehystettyjä kuvia.

Tummiin vaatteisiin pukeutunut esiintyjä hyppää keskellä ilmaa näyttämöllä olevan tuolirivin yläpuolella, jota valaisee dramaattinen sininen valaistus teatteriympäristössä.

Viisi vintage-mekkoon pukeutunutta tyttöä laulaa intohimoisesti lavan edessä, kun taas neljä tummaan pukuun pukeutunutta poikaa istuu heidän takanaan. Taustalla on tiilinen lavaste, joka on valaistu violetilla näyttämövalaistuksella. Takana näkyy bändi.

Näyttämökohtaus, jossa on neljä näyttelijää aikakauden puvuissa; yksi vanhempi mies seisoo keppi kädessään ja puhuttelee kahta nuorta miestä, kun toinen istuu lähellä. Taustalla näkyy muusikoita ja muita näyttelijöitä. Lavastus muistuttaa tiiliseinäistä luokkahuonetta.

Neljä vanhanaikaisiin koulupukuihin pukeutunutta nuorta miestä istuu näyttämöllä pulpettien ääressä. Heidän vieressään seisoo vanhempi mies pitkässä takissa, jolla on keppi kädessään ja joka puhuu yhdelle oppilaalle. Lava on hämärästi valaistu sinisellä hehkulla ja neonvihreillä valoilla.

Kuusi näyttelijää esiintyy hämärästi valaistulla näyttämöllä, jossa on vihreä valaistus. Viisi istuu tai polvistuu yhden henkilön ympärillä keskellä, ja kukin kurottautuu häntä kohti. Taustalla näkyy soittimia ja bändi.

Kaksi näyttelijää istuu lavalla sinisessä valaistuksessa, toisella on vaalea mekko ja toisella tumma puku. He pitävät toisiaan kädestä kiinni ja elehtivät ylöspäin, ja taustalla on orkesteri ja tiilirakennelma.

Ajan pukuihin pukeutuneet näyttelijät ympäröivät keskellä näyttämöä korotetulla lavalla makaavaa hahmoa hämärässä sinisessä valaistuksessa, jonka yläpuolella on roikkuvia valoja, ja luovat dramaattisen ja tunteikkaan kohtauksen teatterituotannossa.

Esiintyjät ovat dramaattisesti poseeranneet lavalla, jossa on sininen valaistus ja valonheittimet, ja taustalla on tiiliseinä ja goottilaisia ikkunoita, jotka luovat teatraalisen ja dynaamisen ilmapiirin.

Dramaattisessa, sinisellä valaistussa näyttämökohtauksessa näkyy tummiin vaatteisiin pukeutunut mies, joka seisoo portailla kädet ojennettuina, kun kaksi ihmistä osoittaa häntä sauvoilla. Taustalla seisoo useita näyttelijöitä hehkuvien pystysuorien valaisimien keskellä.

Dramaattinen näyttämöesitys, jossa näyttelijöillä on tummat puvut, dynaamiset asennot ja ilmeikkäät eleet, taustalla valaistut tiiliseinät ja goottilaiset kaaret, kaikki sinisessä valaistuksessa.

Dramaattisessa näyttämökohtauksessa useat näyttelijät esiintyvät värikkäiden valojen alla, ja yksityiskohtainen lavastus muistuttaa tiiliseinäistä kujaa, joka on täynnä maalauksia, kaaria ja portaita. Varjot ja elävä valaistus luovat dynaamisen tunnelman.

Kolme nuorta näyttelijää esiintyy sumun peittämällä lavalla, jossa on sininen valaistus; kaksi poikaa istuu reunalla, toinen laulaa intohimoisesti, ja tyttö seisoo heidän takanaan. Taustalla näkyy orkesteri ja yleisö.

Neljä koulupukuista nuorta miestä istuu ja seisoo puisilla tuoleilla hämärästi valaistulla näyttämöllä; yksi raidallinen mies osoittaa keppiä toista kohti, mikä viittaa teatterinäytelmän dramaattiseen tai kurinpidolliseen hetkeen.

Vakava vanhempi mies, jolla on neulenauhapuku, vetää nuoremman miehen korvasta, kun tämä istuu irvistellen luokkahuoneessa. Taustalla istuu toinen pukumies, jolla on kädessään liitutaulu. Kohtaus on hämärästi valaistu ja dramaattinen.

Lavalla esiintyy neljä tummiin pukuihin pukeutunutta näyttelijää, joista kolme seisoo ja nojaa mikrofonien kanssa istuvaan näyttelijään, jolla on kirja kädessään. Kohtaus on dramaattisesti valaistu vihertävällä valolla. Taustalla näkyy muusikoita ja soittimia.

Kuusi tummiin asuihin pukeutunutta esiintyjää tanssii tarmokkaasti hämärästi valaistulla lavalla, jossa on sininen valaistus; yksi hyppää korkealle ilmaan, kun muut poseeraavat dramaattisesti hänen ympärillään, jotkut istuvat tuoleilla, jotkut nojaavat taaksepäin, kaikki kesken esityksen.

Neljä kuviomekkoihin pukeutunutta naista laulaa mikrofoneihin polvistuen tai istuen näyttämön portailla dramaattisessa valaistuksessa, ja muusikot ja soittimet näkyvät hämärässä taustalla.

Ryhmä miehiä istuu pöydän ääressä lavalla.

Arviot

,

Arvio

NUORUUDEN RIEMU JA KIPEYS Moninkertaisesti palkittu nuorisomusikaali Spring Awakening on erikoinen ilmiö. Sitä mainostetaan raflaavasti esityksenä, joka sai muutamia vuosia sitten New Yorkin sekaisin. Nyt musikaali on tuotu Helsingin Kaupunginteatterin näyttämölle. Mitä sanottavaa saksalaisen Frank Wedekindin 115 vuotta sitten kirjoittamalla näytelmällä on nykyajan nuorelle? Ainakin se, miten tiukoissa raameissa 1890-luvun lopun nuori kamppaili kohti aikuisuutta. Häntä ja hänen heräävää seksuaalisuuttaan kontrolloivat vanhemmat, koulu ja kirkko. Kaksinaismoraalin ja hyveellisyyden verhon takana sattui sitten kaikenlaista, josta nuoret maksoivat hinnan. Heidän osakseen lankesi häpeä ja syyllisyys Musikaaleihin liitetään määreet kepeys ja viihdyttävyys, mutta tässä näytelmässä ei kaihdeta sellaisia aiheita kuin itsemurha, insesti, itsetyydytys, avioliiton ulkopuolinen seksi, laiton abortti ja perheväkivalta. Rajujen teemojen takia näytelmä onkin ollut esityskiellossa useita kertoja. Steven Saterin teksti ja Duncan Sheikin musiikki ja tuovat esityksen lähemmäksi nykyaikaa. Rock-tyyppinen musiikki, energiset tanssit ja laulut tuovat katsojan kuin ihmisten ilmoille hengittämään happea liian raskaaksi ja tunkkaiseksi käyvältä elämän kääntöpuolelta. Näyttämökuvakin muuntuu nykyaikaiseksi. Nuoret valloittavat taidoillaan ja heittäytymisellään. Juuri lauluista löytyvät ne yhteiset asiat, jotka ovat totta kaikille eri aikakausina. Nuoret eivät elä enää samanlaisessa tietämättömyydessä kuin vuonna 1891, mutta onko kasvu aikuisuuteen tullut yhtään helpommaksi? Ovatko nuoriin kohdistuvat odotukset yhtään vähäisemmät? Sitä voivat miettiä kaikenikäiset katsojat. Kuivin silmin ei tästä esityksestä pysty poistumaan.

Lue lisää

,

Arvio

Kevät herättää

Lue lisää

,

Arvio

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä herätään rajuun kevääseen TUNTEIKAS MUSIKAALI ON MATKALIPPU NUORUUTEEN Rankkoja aiheita käsittelevä nuorisomusikaali Spring Awakening sai Suomen kantaesityksensä helmikuussa Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaaja Neil Hardwickin herättämä kevät puhaltelee raikkaita tuulia musikaalien maailmaan, ja esitys sykkii taitavien tekijöidensä sydämen tahtiin.

Lue lisää

,

Arvio

SPRING AWAKENING KEVÄÄN TAPAUS Helsingin kaupunginteatteri on maan suurin teatteri, joka tuottaa ensi-iltoja tahdilla, joka pienempiä hirvittää. Monina vuosina alkukevään uutuudet ovat olleet pettymyksiä, liian laskelmoituja kassakappaleita. Toisin on kuitenkin tänä vuonna. Jokainen uutuus on merkittävä ja antaa vastinetta rahoille. Näistä Spring Awakening on kevään musikaalitapauksia. Saksalais-sveitsiläinen Frank Wedekind oli sata vuotta sitten yksi aikansa merkittävimmistä dramaatikoista. Hänen teoksiaan on siirretty filmeiksi ja jopa oopperaksi ja ne ovat vaikuttaneet eri taidesuuntausten edustajiin.Kevään herääminen (1891) sai osakseen suurta närkästystä seksuaalisuutta käsittelevillä teemoilla ja oli kauan kielletty teos. 1935 meillä ensimmäinen ammattiteatteri rohkeni tarttua tekstiin (Turun Työväen Teatteri) ja varsinaisen kukoistuksen draama koki 1980-luvulla, jolloin se oli viiden teatterin ohjelmistossa. Viktoriaanista ajattelua tiukasti kritisoinut teos koki uuden tulemisen maailmalla 2006, kun Steven Sater ja Duncan Sheik tekivät siitä Yhdysvalloissa musikaalin, joka voitti tukun merkittäviä palkintoja. Vaikka joitain teemoja on jenkkiuutuudessa pehmennetty, tulosta on silti pidettävä onnistuneena, kiitos etenkin kerrontaa tukevien laulujen ja nuorten esiintyjien intensiteetin. Komea Spring Awakening on aika tyypillisestä formaatti-muodostaan huolimatta koskettavaa ja myös nuoreen aikuisyleisöön (K15) taatusti kolahtavaa teatteria. Suuren näyttämön keskiosaan on rakennettu tilaa rajaava ja moneksi muuntuva luokkahuone, jonka laitojen ”lauteilla” myös näyttelijät odottavat vuoroaan. Pääosissa on kaksoismiehitys. Tarinan aikuisosia esittää kaksi hienoa kokenutta näyttelijää, yksi mies ja yksi nainen (näkemässäni illassa Jari Pehkonen ja Leena Rapola), mikä vielä korostaa nuorten nousua draaman keskiöön. Sara Melleri ja Sanna Majuri vuorottelevat keskeisessä Wendlan roolissa, Jarkko Tamminen ja Tuukka Leppänen häneen rakastuvana Melchiorina. Katsomassani esityksessä Wenlaa ja Melckiä näyttelivät Melleri ja Tamminen, ja loistavasti esittivätkin. Majurin ja Leppäsen taidot tuntien en epäile yhtään, etteivätkö hekin onnistu rooleissa erittäin hyvin.

Lue lisää

,

Arvio

Nuoruus tekee kipeää – Koske, koske, kosketa mua, nuoret musikaalitähdet laulavat ja rokkaavat Helsingin Kaupunginteatterin Spring Awakeningissa. Seksuaalista heräämistä, ensirakkauden huumaa, ystävyyden hurmaa, vanhempien valtaa, insestiä ja itsetuhoisuutta. Kaikkea tätä kuvaa taidolla tehty suomalaisversio kohutusta Broadway-musikaalista. Tarina on sadan vuoden takaa. Se pohjautuu Frank Wedekindin näytelmään Kevään herääminen (1891), jonka esittäminen kiellettiin aikoinaan pornografisena. Aikuiseksi kasvun kipeys on niin ajaton aihe, että siihen voi tänäkin päivänä ongelmitta samaistua. Neil Hardwickin ohjaamassa rock-henkisessä musikaalissa lavalle nousee esimerkiksi Kwan-yhtyeestä tuttu Mariko. Pääpari Jarkko Tamminen ja Sara Melleri tekee herkät ja uskottavat roolityöt. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille eikä herkille aikuisillekaan. Herkkänä aikuisena pystyin sen hyvin katsomaan.

Lue lisää

,

Arvio

Kehtaa katsoa

Lue lisää

,

Arvio

Krisande 1800-talstonåringar speglar vår egen tid

Lue lisää

,

Arvio

Entisille ja nykyisille murkuille

Lue lisää

,

Arvio

KEVÄT KOITTI KRIITIKOLLE

Lue lisää

,

Arvio

Musikaali joka puhuttaa ja yllättää SPRING AWAKENING Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä sai 5.2.2009 ensi-iltansa kohuttu musikaali Spring Awakening, jonka tarina juontaa juurensa vuoteen 1891, jolloin kirjailija Frank Wedekind kirjoitti näytelmän Frühling Erwachen. Kuvaus ja tarina olivat niin rohkeat, että sen näytelmäversiot kiellettiin lähes sadaksi vuodeksi. Sring Awakeningissä kuvataan hetkiä, jolloin lapsuus jää taakse ja aikuisuus alkaa. Se on aikaa, jolloin keho muuttuu aikuiseksi vaikka ajatukset omaavat vielä lapsenomaisia piirteitä ja tiedon saamisen tuska on suurta. Tietojen saaminen on sitäkin vaikeampaa. Näytelmässä tämän kuvauksen toteutus on erilainen, jopa hieman hämmentävä, vaikkakin kerronnaltaan koskettava ja ajatuksia herättävä. Kuvauksissa tuodaan esille useita nuoruuden hämmentäviä asioita. Rakkaus, seksuaalisuuden herääminen, masturbointi ja ensimmäinen seksikokemus, teiniraskaus jopa itsemurha ja abortti, sekä muut ajankohtaiset ajatukset. Rockmusiikki musikaalin maustein sopii tarinan kerrontaan mainiosti, ja korostaa sopivasti tarinan ajankohtaisuutta nykypäivänä. Hämmästyn joka kerta Neil Hardwickin kykyä kertoa tarinoita. Ohjaus on taas kerran osoitus hänen taidoistaan. Spring Awakeningin ensemble jossa nuoret tanssivat ja laulavat toimii. Neil Hardwick saa lavan pursuamaan energiaa jättäen tilaa erilaisten henkilöiden persoonallisuuksille. Lauluesitykset taas kertovat siitä erinomaisesta musikaaliesittäjien tasosta, joka Helsingin kaupunginteatterilla on käytössään. Lavalla istuu osa yleisöstä, kyllä, osana esitystä ja silti seuraamassa näyttämötyöskentelyä. Kaupunginteatterissa on totuttu siihen että lavastus vaihtuu, mutta nyt niin ei tapahdu, vaan koko esitys tapahtuu samojen kulissien ollessa paikoillaan. Sitä vastoin kerronnalla ja erinomaisella valaistuksella saadaan tila muuttumaan kerta toisensa jälkeen. Tämä musikaali sopii mielestäni kaikenikäisille. Se palauttaa mieliin nuoruuden iloineen ja suruineen sekä voi nuoremmille katsojille olla kokemus vertaistensa tunteista ja ajatuksista.

Lue lisää

,

Arvio

KEVÄT HERÄÄ

Lue lisää

,

Arvio

Kevään herääminen uudessa kuosissa Liki 120-vuotias kohunäytelmä vetoaa nyt tunteisiin musikaalina Helsingin kaupunginteatteri on pitkään ollut maan johtava musiikkiteatteri. Tuskin aikaisemmin kuitenkaan samana kautena sen ohjelmistossa on ollut neljä musikaalia kuten nyt. Syksyllä suuria joukkoja keräsi ensin High School Musical, ja sitten tuli elokuvinakin massoja viihdyttänyt Rebecca. Nyt vuorossa on runsaan vuosisadan takaa kohunäytelmästä tehty uusi Spring Awakening ja toukokuussa on vuorossa High School Musicalin tuore toinen osa. Tämä jos mikään todistaa, että musiikkiteatteri elää Suomessa vahvaa vaihetta. Toinen ratkaiseva tekijä on, että maasta löytyy laadukas ja laaja musiikkiteatterin ammattilaisten joukko. Turhaan ei ole sanottu, että täällä tehdään parhaillaan ainakin Pohjoismaiden parasta musiikkiteatteria.

Lue lisää

,

Arvio

Kevät herää kiihkeästi ja runollisesti Helsingin kaupunginteatterin uutuusmusikaalissa Helsingin Kaupunginteatterissa nähdään jo toisen kerran vuoden sisällä onnesta ja itkusta loistavia kasvoja nuorisomusikaalin ensi-illan loppukumarruksissa. Viime syksynä High School Musicalin energinen tekijäjoukko hehkui riemua onnistuneen ensi-illan jälkeen, nyt on Spring Awakeningin vuoro. Se on laitosteatterin tiukassa puristuksessa harvinaista ja arvokasta. Frank Wedekindin klassikkonäytelmään Kevään herääminen perustuva, palkintoja kahminut ja musikaali kantaesitettiin Yhdysvalloissa 2006. Ilmestyessään vuonna 1891 Wedekindin näytelmä nostatti pornografiasyytöksiä ja sen esittäminen kiellettiin kerta toisensa jälkeen. Ilmestymisajankohtaansa nähden varsin suoraa puhetta seksuaalisen heräämisen niin sisäisistä kuin ulkoisista myllerryksistä näytelmä sisältääkin. Näytelmä on siirretty musikaalin muotoon ilman turhaa ja näennäistä modernisointia. Maailma on monessa toinen kuin 1800-luvun lopun porvarillisen moraalin ja kaksinaismoralismin läpitunkemassa Saksassa, mutta seksuaalisuus on edelleen kuuma peruna ja lapsuudesta aikuisuuteen siirtyminen on käsittämätöntä. Esitys puhuttelee varmasti aikuisuuden partaalla kamppailevia nuoria, mutta erityisen suositeltava se on heidän vanhemmilleen ja kasvattajilleen. Voi olla, että Kevään herääminen olisi vaikeata saada toimimaan puhedraamana. Musikaalimuoto etäännyttää ja estetisoi kiihkolla kyllästetyn ja (melo)dramaattisen tarinan omaan epätodellisuutensa. Nyt jää tilaa kertoa hurja tarina rohkeasti ja suoraan. Rankemman kautta Spring Awakeningin ei ole mikään hattarankevyt ja siirappinen musikaali-ilottelu vaan se käsittelee kasvamista rankemman kautta. Samaan aikaan kun halu herää, kasvavat paineet ja odotukset niin sisällä kuin ympäröivässä yhteisössä. Näytelmän todellisuuteen kuuluu insesti, abortti, itsemurha ja homoseksuaalisuus. Sävyt ovat pehmeämpiä kuin Wedekindin näytelmässä, mutta ei Broadway-versiossakaan ole sokerisen onnellista loppua. Neil Hardwickin ohjaama Suomen-kantaesitys ei ole niin trendikäs ja raju kuin mainonta ja englanninkieliseksi jätetty nimi antavat ymmärtää. Parempi niin. Esitys on ennemmin kaunis, puhutteleva ja jopa runollinen. Mutta myös menoa, meininkiä, huumoria ja energiaa riittää. Musikaali kulkee nopeiden leikkausten, simultaanisten kohtausten, näyttelijöiden muodostamien still-kuvien ja gestisten asentojen varassa. Harri Kuorenlahden koreografia lainaa onnistuneesti nykytanssin liikekieltä ja yhdistää sitä rockin ja punkin tahtiin kulkeviin tanssinumeroihin. Esityksen läpikäyvä koreografia on mukana kaikessa liikkeessä ja lavaolemisessa. Pelottomasti ja todesti Hardwick ja Kuorenlahti saavat paljon irti hyvin erilaisista lahjakkuuksista koostuvasta ensemblestaan. Koko joukko tanssii ja laulaa säröisiä balladeja ja kapinallisia rock-biisejä vakuuttavasti. Päätähdet näyttelevät musikaalin vaativassa tyylilajissa pelottomasti ja todesti. Omaleimaisesti laulava ja näyttelevä Sara Melleri tekee vahvan roolin tiedonhaluisena ja kiihkeänä Wendlana, joka rakastuu kaikkitietävään mutta haavoittuvaan Jarkko Tammisen Melchioriin. Ei enää ihan murrosikäinen Tamminen tavoittaa konstailemattomalla ilmaisullaan uskottavasti nuorenmiehen kirkasotsaisuuden ja kiihkeyden. Petrus Kähkönen piirtää riipaisevan kuvan kiihkoonsa sotkeutuvasta Moritzista. Teemu Mustosen ja Samuel Harjanteen orastavaa poikien välistä rakkautta kuvaava kohtaus on sykähdyttävin homoseksuaalisuuden kuvas aikoihin. Auktoriteettien maailma on selkeästi erotettu nuorten todellisuudesta. Aikuisiksi riittävät monissa rooleissaan vanhempina ja opettajina tarkkaan työtä tekevät Leena Rapola ja Jari Pehkonen. Esitystä tukee yksikertainen ja upea tilaratkaisu. Tapahtumat tiivistyvät pienelle näyttämökorokkeelle keskelle suurta lavaa. Orkesteri soittaa lavalla, ja osa ensemblesta sekä lavapaikkansa lunastaneet katsojat istuvat näyttämökorokkeen molemmin puolin. Suuri yleisö seuraa sekä esitystä että lavalla olevia katsojia. Lavastus ei vaihdu kertaakaan, mutta tila ja tunnelma jatkuvasti. Esitystä rytmittävät Antti Rehtijärven näyttävät ja tyylikkäät valot. Kerrankin suurella näyttämöllä ei nähdä yhtään autoa eikä helikopteria.

Lue lisää

Kommentit

Ei kommentteja