Saavutettavuustyökalut

Helsingin Kaupunginteatteri

Markkinointi ja yleisötyö

Markkinointiosastolla työskentelee 16 myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan ammattilaista. Näytäntöjen markkinointistrategiat kattavat kaiken tiedotuksesta ja mediasuunnittelusta monikanavaiseen lipunmyyntiin, kokonaisvaltaisen katsojakokemuksen tarjoamiseen sekä jälkimarkkinointiin. Markkinointiosasto vastaa myös tilojen ulosvuokrauksesta ja tapahtumajärjestämisestä sekä yritysyhteistyöstä. Yleisötyö johdattaa kurkistamaan kulissien taakse, tutustumaan esityksiin ja teatterityöhön syvemmin tai osallistumaan itse teatterin tekemiseen. Koululaistyöpajat, oppimateriaalit, kulissikierrokset, tapahtumat ja teatterihankkeet ovat yleisötyötä. Yleisötyössä pyritään saada teatterin pariin mahdollisimman laajalti eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Kaupunginteatterissa työskentelee yleisötyövastaava ja kaksi yleisötyöntekijää.

Pääosassa yleisö

Teatteriesitystä markkinoidessa ei uskota hokkuspokkus-temppuihin. ”Esitys on aina pääasia ja tavoite on aina tehdä jokaisen esityksen oloinen kampanja. Enemmän se on sitä, että yritämme ohjata sen ”valon” oikeaan paikkaan ja tukea niitä esityksen parhaita puolia”, kertoo markkinointisuunnittelija Petra Bühler. 

”Teatterin markkinointi ei tähtää pelkästään myymiseen”, sanoo markkinointisuunnittelija Petra Bühler. ”Pohdimme paljon miten kohtaamme ihmiset, olkoon se sitten täällä teatterilla tai vaikka sosiaalisessa mediassa. Se on meille hyvin tärkeää.” 

Keskeisiä tavoitteita on madaltaa ”kulttuurikynnystä” ja tehdä teatterista helposti lähestyttävä paikka myös heille, jotka eivät vielä ole tottuneita teatterikävijöitä. Teatterilipun hankintaa helpompi  ensimmäinen askel voi olla osallistuminen johonkin ilmaiseen tapahtumaan, joka tekee teatteria tutuksi. Toisaalta taiteilijatapaamiset ja työpajat tarjoavat intohimoisille teatteriharrastajille mahdollisuuden syventää suhdettaan teatteriin. 

Petra Bühler, kuva: Henriikka Koskenniemi

Tätä kaikkea varten teatterissa toimii yleisötyön-yksikkö, jota pyörittää Mirja Neuvonen. ”Teatterin tehtävä voi olla muutakin, kuin pelkästään esitysten tekeminen. Näen, että meillä on myös yhteiskunnallinen tehtävä tehdä tätä työtä ja avata ovia moniin suuntiin. Olemme Helsingin Kaupunginteatteri: meidän pitää olla kaikkien kaupunkilaisten teatteri. Myös heidän, jotka eivät suoralta kädeltä osta lippuja suurmusikaaleihin.” 

Kun syntyy joku kohtaaminen, niin yleisö myös sitoutuu meihin.

”Markkinointiin verrattuna yleisötyöhön liittyy lisäksi pedagoginen ulottuvuus, mutta sama yleisö se on, jolle näitä juttuja teemme”, Bühler painottaa.  

Neuvonen on samoilla linjoilla. ”Vaikka suoraan ei lasketakaan, että montako lipunostajaa tämä tuottaa, niin varmasti tällä on merkitystä. Kun syntyy joku kohtaaminen, niin yleisö myös sitoutuu meihin. Syntyy suhde ja omistajuus teatteriin.” 

Teatterista löytyy kaikille jotakin

Yleisötyö järjestää työpajoja, taiteilija- sekä tekijätapaamisia, ja kulissi- ja teatterikierroksia. Lisäksi teatteri on lähtenyt jalkautumaan talon ulkopuolelle ja tekemään pitkäaikaisempia projekteja mm. Helsingin kaupunginosien kanssa. 

”Viimeksi meillä oli käynnissä kolmen vuoden ajan Pääosassa Jakomäki -projekti, jossa syntyi aikuisten teatteriryhmiä, lapset tekivät omia näytelmiään näytelmäkerhoissa, ikäihmisille järjestettiin kerhotoimintaa, meiltä kävi kiertävä teatteriryhmä esiintymässä ja teimme videopotretteja. Aika monipuolista tekemistä, siis”, Neuvonen listaa. 

Kohteina ovat olleet ne Helsingin alueet, joissa lähtökohtaisesti ei ole juurikaan kulttuuria tarjolla. Projekteilla on tavoitettu ryhmiä, jotka eivät ehkä koskaan tulisi ostaneeksi lippua teatteriin, kuten maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi meneillään on valtakunnallinen Taidetestaajat-projekti, jossa kaikki kasiluokkalaiset käyvät teatterissa: kerran lähellä ja kerran kaukana. 

Meillä on käynyt tähän mennessä 3100 nuorta…

”Meillä on käynyt tähän mennessä 3100 nuorta, joista kauimmat ovat tulleet Enontekiöstä”, Neuvonen kertoo. ”Siinä joukossa on paljon nuoria, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet teatterissa.” 

Yleisötyön strategiaan on linjattu, että pääpainopiste on lapsissa ja nuorissa. Eniten yhteistyötä tehdään juuri koulujen ja päiväkotien kanssa. Neuvonen hehkuttaa, miten palkitsevaa työ nuorten kanssa työpajoissa on, vaikka alku on välillä tahmeaa. 

”Kun lopuksi saa jokaisen niistä hupparipäistä tekemään täysillä mukana, niin onhan se hienoa!” 

Mirja Neuvonen, kuva: Henriikka Koskenniemi

Myös Bühler pitää tärkeänä herättää kiinnostusta teatteriin ja tuoreiden ideoiden tarjoamista uusille yleisöille. ”Toivon, että teatteri olisi ihmisten mielissä vahvemmin yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään mitä illalla tai vapaa-aikana tehtäisiin. Ja ettei teatteriin ainakaan liittyisi sellaisia hassuja ajatuksia, että se ei jostain syystä ole minulle, koska se on liian vaikeaa tai siellä pitää olla tietynlainen.” 

Elämyksiä ja tunnetta

Teatterin markkinoinnissa pohditaan paljon tapaa, jolla esityksistä kerrotaan yleisölle ennen ensi-iltaa. Uuden tuotannon markkinointi täytyy aloittaa vaiheessa, jolloin lopputuloksesta ei vielä itseasiassa ole välttämättä paljoa tietoa. 

”Tämä korostuu erityisesti uusien tekstien kohdalla. Markkinointia aloitetaan jo melkein vuosi ennen ensi-iltaa, jolloin kukaan ei tiedä, minkälainen näytelmästä lopulta tulee. Teatteriesitys ei ole mikään tehdastuote”, Bühler selittää. 

Hän näkee, että onnistuneessa teatterimarkkinoinnissa on jotain, mistä ihminen saa kiinni ja hänelle tulee olo, että tämä voisi olla juuri hänelle sopiva. 

”Emme markkinoi välttämättömyystuotetta, jonka pystyisi järkiperäisillä argumenteilla selittämään auki ihmisille, että tässä on nämä ja nämä ominaisuudet.” 

Teatterin markkinoinnissa suurin työ ja panokset osuvat aikaan, jolloin uusi tuotanto tulee myyntiin. Ennakkomyynnin merkitys on erityisen suuri isoissa tuotannoissa, joissa on paljon esityskertoja melko lyhyessä ajassa. Myynnille halutaan hyvä lähtö. 

Niitä kokemuksia on kiva nostaa, koska ne ovat aitoja.

Myöhemmin kun näytökset pyörivät, pyritään katsojakokemuksia ja palautetta käyttämään hyväksi. ”Niitä kokemuksia on kiva nostaa, koska ne ovat aitoja. Ne ovat myös helposti samaistuttavia: jos joku on löytänyt esityksestä jotain itselleen, se voi toimia muillekin.” 

Markkinointia tehdään myös sidosryhmien kanssa kutsumalla heitä katsomaan esitystä ja näin luomalla puheenaiheita kansan keskuuteen. 

Bühler ei usko markkinoinnissa hokkuspokkus-temppuihin. Hän muistuttaa, että esitys on kuitenkin pääasia. ”Tavoite on aina tehdä jokaisen esityksen oloinen kampanja. Hyvä puoli on se, että teemme poikkeuksetta upeita produktioita, joista on helppoa kertoa asioita. Enemmän se on sitä, että yritämme ohjata sen ”valon” oikeaan paikkaan ja tukea niitä esityksen parhaita puolia.” 

Hän kokee, että teatterin ainutlaatuisuus on tavassa, jolla yleisö voi kokea teatteriesityksen syntymisen siinä hetkessä, silmiensä edessä. ”Se on asia, jota olisi syytä nostaa paremmin esille. Se on tänä päivänä aika poikkeuksellinen asia.” 

Tutustu teatterin tuleviin tapahtumiin

Markkinointi ja yleisötyö

Muut osastot

Palaa Backstagen etusivulle